Huomaa: tämä kirja, Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito, joka julkaistiin omakustanteena 5/2007, ei ole enää myynnissä. Sen on korvannut Maija Haaviston uusi kirja CFS:n ja fibromyalgian hoito (Finn Lectura 5/2010). Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito -kirjan sisältö voi olla ja monessa asiassa onkin vanhentunutta. Siitä puuttuu paljon uudessa kirjassa olevaa tietoa, esimerkiksi uusista lääkkeistä ja uusista tutkimuksista. Nimensä mukaisesti kirja keskittyi CFS:n hoitoon, mutta uudessa kirjassa on myös runsaasti tietoa fibromyalgian hoidosta. Uudessa kirjassa on myös useita osioita, jotka vanhasta kirjasta puuttuvat kokonaan, kuten rokotteita ja leikkauksia käsittelevät liitteet, hakemisto, sanasto ja professori Olli Polon kirjoittama esipuhe. Uudessa kirjassa on keskitytty enemmän helppotajuisuuteen ja selitetty asiat selkeämmin ja perinpohjaisemmin. Uuden tiedon ja näkökulman ansiosta kirja on yli kaksi kertaa aiempaa laajempi (sivumäärä on noin kaksinkertainen, mutta myös sivukoko on kasvanut). Lisäksi uusi kirja on tunnetun suomalaiskustantajan julkaisema, joten sen painoarvo lääkäreiden silmissä on suurempi - osaltaan myös vaikutusvaltaisen lääkärin kirjoittaman esipuheen ansiosta - ja se on tietenkin myös asianmukaisesti kustannustoimitettu. Suosittelen siis tutustumaan siihen tämän teoksen sijasta!



1. Unilääkkeet, lihasrelaksantit ja rauhoittavat lääkkeet

Unilääkkeet

CFS:ään liittyy yleensä merkittäviä unihäiriöitä. Tämä on jopa osa kanadalaisia diagnostisia kriteereitä.1Uniongelmat eivät todennäköisesti ole väsymyksen tai muiden oireiden syy, mutta varmasti pahentavat niitä ja heikentävät elämänlaatua. Unihäiriöihin voi sisältyä heikentynyt unen laatu, insomniaa, hypersomniaa, painajaisia sekä hypnagogisia ja hypnapompisia tiloja.

Usein potilas heräilee jatkuvasti yön aikana eikä kykene helposti nukahtamaan uudelleen. Pelkistä nukahtamislääkkeistä ei siis välttämättä ole apua. Osa potilaista heräilee virtsaamistarpeeseen, jolloin on syytä harkita lääkitystä nokturian vähentämiseksi. Unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden lisäksi myös esimerkiksi epilepsialääkkeistä, psyykenlääkkeistä ja lihasrelaksanteista voi olla apua unen laadun parantamisessa.

tsolpideemi (Stilnoct)

Tsolpideemi muistuttaa vaikutuksiltaan bentsodiatsepiineja, mutta ei aiheuta läheskään yhtä herkästi toleranssia ja vieroitusoireita. Se auttaa nukahtamisessa ja unessa pysymisessä, mutta joskus potilaat saattavat herätä keskellä yötä saamatta enää unta.2

Joillain CFS-potilailla tsolpideemi saattaa pahentaa uupumusta ja kognitiivisia vaikeuksia, toiset taas saavat lisää energiaa, todennäköisesti parantuneen unenlaadun ansiosta. Lääkkeestä voi olla apua myös levottomat jalat -oireyhtymään. Monet lääkärit pitävät tsolpideemiä parhaiten soveltuvana lääkityksenä CFS:ään liittyviin, tietyntyyppisiin unihäiriöihin.3

tsaleploni (Sonata)

Myös tsaleploni on vaikutusmekanismiltaan bentsodiatsepiinien kaltainen, vaikkei niihin lukeudukaan. Se on erittäin lyhytvaikutteinen: puoliintumisaika on vain tunti. Tsaleploni muistuttaa muutenkin tsolpideemiä, mutta sillä on interaktioita useampien lääkkeiden kanssa,.mm. makrolidien ja karbamatsepiinin. Lääkäri Michael E. Rosenbaum pitää tsaleplonia erityisen hyvänä lääkkeenä CFS:ään liittyvien unihäiriöiden hoidossa.4

tsopikloni (Imovane)

Tsopikloni muistuttaa vaikutuksiltaan paljolti tsolpideemia ja tsaleplonia. Myös sillä on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa samalla lailla kuin tsaleplonilla.

Lihasrelaksantit

Lihasrelaksanteista on usein apua lihaskivuissa ja krampeissa, jotka ovat hyvin yleisiä kroonista väsymysoireyhtymää sairastavilla. Ne voivat myös parantaa unen laatua. Lihasrelaksanteista on vain vähän tutkimuksia CFS-potilailla, mutta esimerkiksi fibromyalgiaa sairastavilla niitä on tutkittu melko paljon.

titsanidiini (Sirdalud)

Titsanidiini on tehokas, alfa2-reseptorin kautta vaikuttava lihasrelaksantti, jota voidaan käyttää lievittämään ja ehkäisemään lihaskipuja, -kramppeja ja -heikkoutta sekä erilaisia päänsärkyjä. Sitä käytetään erityisesti MS-taudin hoidossa, mutta siitä on apua myös osalle CFS- ja fibromyalgiapotilaista. Vaikuttaa siltä, että siitä voi olla apua myös neuropaattiseen kipuun.5Se saattaa myös helpottaa levottomat jalat -oireita.

Titsanidiinilla on vain vähän mahdollisia vakavia sivuvaikutuksia, mutta lääkärit ovat usein haluttomia määräämään sitä sen väärinkäyttöpotentiaalin takia. Lääkkeen käyttö yhdessä verenpainelääkkeiden tai fluvoksamiinin kanssa voi aiheuttaa verenpaineen voimakasta laskua. Ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla lääke poistuu n. 50% hitaammin elimistöstä.

Hyvin monilla CFS:ää sairastavilla titsanidiini aiheuttaa sedaatiota ja tällöin sitä voidaan käyttää vain nukkumaan mennessä. Toisaalta osalla potilaista voi paradoksaalisesti ilmentyä unettomuutta. Myös huimaus, suun kuivuminen, vatsavaivat ja lihasheikkous ovat hyvin yleisiä sivuvaikutuksia. Jatkuvassa käytössä titsanidiini on suhteellisen kallista.

orfenadriini (Norflex)

Orfenadriinilla on monia erilaisia vaikutuksia elimistössä, js useista näistä voi olla terapeuttista hyötyä kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa. Sitä on käytetty paljon erityisesti fibromyalgiapotilailla. Orfenadriinia pidetään pääasiassa sentraalisesti vaikuttavana lihasrelaksanttina, mutta se on myös antihistamiini ja antikolinergi. Siitä voi olla apua lihassärkyihin, -jäykkyyteen ja -kramppeihin, päänsärkyyn, huimaukseen sekä levottomat jalat -oireiluun. Se voi myös parantaa unen laatua.

Orfenadriini ei yleensä aiheuta sivuvaikutuksia, mutta isommilla annoksilla voi esiintyä antikolinergisiä oireita kuten suun kuivumista, näköhäiriöitä, pahoinvointia tai sekavuutta. Orfenadriinin etuna titsanidiinin verrattuna on selvästi alempi hinta.

karisoprodoli, parasetamoli ja kofeiini (Somadril Comp)

Karisoprodolia käytetään yleisesti CFS:n hoidossa, erityisesti univaikeuksiin. Suomessa sitä on valitettavasti saatavilla vain yhdistelmävalmisteena, joka sisältää myös kofeiinia. Varsinaiseksi unilääkkeeksi se ei siis yleensä sovellu ja monet CFS-potilaat ovat yliherkkiä kofeiinille. Lääkkeestä voi olla apua lihasjännitykseen, -särkyihin ja päänsärkyyn.

Fibromyalgiapotilaille tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa Somadril Compilla saatiin hyviä tuloksia niin kivun, unihäiriöiden kuin yleisen huonovointisuudenkin suhteen.6Karisoprodoli voi aiheuttaa riippuvuutta ja Somadril Compin sisältämillä aineilla on yhteisvaikutuksia useiden eri lääkkeiden kanssa. Uneliaisuus on yleisin raportoitu sivuvaikutus.

baklofeeni (Lioresal)

Baklofeeni on GABA-johdannainen, jota käytetään spastisuuden hoitoon esimerkiksi MS-taudissa. CFS:ssä spastisuutta harvemmin esiintyy, mutta baklofeeni voi auttaa CFS-potilailla esiintyviin lihassärkyihin, -kramppeihin sekä niihin liittyviin oireisiin.7Myös lihasheikkous voi sen avulla helpottua.

Lääkäri Jay Goldsteinin mielestä baklofeeni on tehokkaimpia hoitoja CFS:ään (erityisesti kipuihin, mukaan lukien päänsärky) ja hän annostelee lääkettä 10-20 mg kolmesti päivässä.8Hänen mukaansa se voi tehota myös ahdistukseen ja toisinaan parantaa potilaan virkeystilaa. David Bellin mukaan baklofeeni ei tepsi erityisen usein, mutta kun se tehoaa, vaikutus on sitäkin parempi.9

Baklofeeni voi laskea verenpainetta, mikä voi olla ongelmallista monille CFS-potilaille. Väsymys, huimaus ja pahoinvointi ovat tavallisia haittavaikutuksia. Joillain potilailla lihasheikkous voi pahentua, erityisesti jos samanaikaisesti käytetään trisyklisiä masennuslääkkeitä. Goldstein kuvaa, että osan potilaista tila pahenee muutenkin baklofeenia käytettäessä. Hoitoa ei saa keskeyttää äkillisesti, sillä tämä voi aiheuttaa kouristuksia.

Bentsodiatsepiinit

Lääkärit ovat usein kovin haluttomia määräämään bentsodiatsepiineja. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon niiden potentiaalin aiheuttaa riippuvuutta, mutta siitä huolimatta ne ovat hyviä lääkkeitä useisiin eri vaivoihin muihinkin kuin vain ahdistukseen ja unettomuuteen.

Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita unilääkkeitä erityisesti yhdistettynä johonkin toiseen lääkkeeseen (esimerkiksi tsolpideemiin tai tratsodoniin) tai käytettynä vuorotellen jonkin toisen lääkkeen kanssa, jolloin kummankaan vaikutuksille ei muodostu niin helposti toleranssia. Bentsodiatsepiinit voivat jopa lievittää kipua, jolla on olennaista merkitystä CFS:ssä, jossa kiputilat voivat pahimmillaan olla erittäin vakavia ja invalidisoivia.

Lääkkeiden pääasiallinen haittavaikutus on väsymys ja ne voivat aiheuttaa myös masennusta, huimausta, lihasheikkoutta ja verenpaineen laskua. Osa voi aiheuttaa myös amnesiaa. Verenkuvan muutokset ovat hyvin harvinaisia.

Bentsodiatsepiineja ei saisi käyttää uniapneasta kärsivillä potilailla. Uniapnea voi CFS:ää sairastavilla olla muuta väestöä yleisempää. Ne vahvistavat muiden rauhoittavien aineiden sedatiivista vaikutusta. Hoitoa ei saa lopettaa äkillisesti, sillä erityisesti lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja käytettäessä vieroitusoireet voivat olla hyvinkin ikäviä. Pahimmillaan voi esiintyä jopa epileptisiä kouristuksia.

diatsepaami (Diapam)

Diatsepaami on hyvin pitkävaikutteinen, mutta vaikutus myös alkaa nopeasti. Sillä on bentsodiatsepiineista voimakkain lihaksia rentouttava vaikutus ja sitä käytetään myös antikonvulsanttina. Siitä voi olla apua myös hyperventilaatiossa.10Yleensä diatsepiinia käytetään vain satunnaisesti ja silloin sen teho säilyy hyvänä.

Monet lääkkeet kuten ehkäisypillerit, atsolit, natriumvalproaatti, fluvoksamiini, propranololi, metoprololi, erytromysiini ja omepratsoli voivat hidastaa diatsepaamin eliminaatiota. Karbamatsepiini ja tupakointi voivat puolestaan nopeuttaa lääkkeen metaboliaa.

alpratsolaami (Xanor)

Alpratsolaami on hyvin lyhytvaikutteinen bentsodiatsepiini, minkä takia sitä käytetään lähinnä ahdistuskohtausten hoitamiseen. CFS:ään liittyy usein paniikkihäiriön oireita ja yleistä ahdistusta. Toisin kuin muilla bentsodiatsepiineilla alpratsolaamilla vaikuttaa olevan myös antidepressiivistä vaikutusta, mutta voimakkaan addiktiopotentiaalin takia se ei juuri sovellu masennuksen hoitoon.

Alpratsolaamia voidaan käyttää myös unilääkkeenä, jos ei kaivata pitkäkestoista vaikutusta. Lucinda Bateman käyttää tähän tarkoitukseen CFS-potilaillaan 0,5-1 mg suuruista annosta.11Vaikuttaa siltä, että alpratsolaami ei häiritse unen laatua samalla tavalla kuin monet muut bentsodiatsepiinit. Eräässä tutkimuksessa alpratsolaamin ja ibuprofeenin yhdistelmä oli tehokkaampi hoito fibromyalgiaan kuin kumpikaan lääkkeistä erikseen.12Alpratsolaamista voi olla apua myös muihin särkyihin ja päänsärkyyn.

tematsepaami (Tenox)

Tematsepaami on keskipitkävaikutteinen ja bentsodiatsepiineista kaikkein väsyttävin. Sitä käyttävät CFS-potilaiden unilääkkeenä mm. CFS:ään perehtyneet lääkärit Lucinda Bateman, Sarah MyHill sekä Richard Podell. Sitä on käytetty myös levottomat jalat -oireiden hoitoon. Tematsepaamia ei saisi käyttää yhtäjaksoisesti kuin enintään muutamia viikkoja, mutta satunnaiseen käyttöön se soveltuu pidemmäksikin ajaksi.

klonatsepaami (Rivatril)

Antikonvulsanttina tunnetumpi pitkävaikutteinen klonatsepaami on yleisin CFS:n hoitoon käytetty bentsodiatsepiini. Paul Cheney, eräs arvostetuimmista CFS-asiantuntijoista vannoo klonatsepaamin nimeen. Hänen mukaansa osalla potilaista hyvin pienet annokset keskellä päivää voivat lisätä potilaiden energiatasoa. Hän uskoo syynä olevan GABA:n NMDA-reseptoria hillitsevän vaikutuksen, joka vähentää typpioksidin liiallista tuotantoa.13

Klonatsepaamia suosittelee myös CFS:ää paljon tutkinut lääkäri Charles Lapp, jonka mukaan tehokkain yhdistelmä on klonatsepaami unen saamiseksi ja tratsodoni unessa pysymiseksi.141999 ilmestyneessä fibromyalgiauutiskirjeessä yhdeksän CFS:n tai fibromyalgian asiantuntijaa listasi mielestään tehokkaimmat hoidot ja klonatsepaami oli kuuden listalla.15Usein annos on erittäin pieni, jopa vain 0,5 mg.

Klonatsepaamia käytetään myös kivun hoitoon. Diatsepaamin tapaan sillä on lihaksia rentouttavaa vaikutusta. Jotkut CFS-potilaat ovat kertoneet, että lääke auttaa kognitiivisiin ongelmiin sekä flunssankaltaisiin kipuihin ja kolotuksiin.16Eräässä pienessä tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia klonatsepaamin käytössä CFS-potilaiden dysautonomisten oireiden hoidossa.17Klonatsepaami tehoaa usein myös levottomat jalat -oireisiin18ja toisinaan myös ihon arkuuteen ja päänsärkyyn.19

loratsepaami (Temesta)

Loratsepaami on vaikutukseltaan keskipitkä. Sitä on käytetty jonkin verran ahdistuslääkkeenä CFS-potilailla. Lisäksi sillä voi olla antiemeettistä vaikutusta. Natriumvalproaatti voi nostaa lääkkeen pitoisuuksia plasmassa.

triatsolaami (Halcion)

Triatsolaami on lyhytvaikutteinen bentsodiatsepiini. CFS:n hoidossa sitä käytetään lähinnä nukahtamislääkkeenä, jos potilas nukahdettuaan kuitenkin pysyy unessa, tai vaihtoehtoisesti yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.20Triatsolaamiin voi liittyä suurempi amnesian, sekavuuden ja joidenkin muiden psykiatristen oireiden riski kuin muihin bentsodiatsepiineihin ja se voi aiheuttaa myös näköhäiriöitä. Sitä ei suositella käytettäväksi yhdessä atsoli-sienilääkkeiden kanssa.

Lähteet

1Carruthers DM, Jain AK, De Meirleir KL ym. Myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome: Clinical working case definition, diagnostic and treatment protocols. J Chronic Fatigue Syndrome. 2003;11 (1):7-115.

5Semenchuk MR, Sherman S. Effectiveness of tizanidine in neuropathic pain: an open-label study. J Pain 2000;Winter;1(4):285-292

6Vaeroy H, Abrahamsen A, Forre O ym. Treatment of fibromyalgia: a parallel double blind trial with carisoprodol, paracetamol, and caffeine versus placebo. Clin Rheumatol. 1989;8:245-250.

12Russell IJ, Fletcher EM, Michalek JE ym. Treatment of primary fibrositis/fibromyalgia syndrome with ibuprofen and alprazolam. A double-blind, placebo-controlled study. Arthritis Rheum. 1991 May;34(5):552-60.

16Verrillo Erica F, Gellman Lauren M. Chronic Fatigue Syndrome: A Treatment Guide. 1997. s. 170

17Siddiqui M, Kadri NN, Hee TT ym. Clonazepam: an effective treatment of neurally mediated symptoms in patients with chronic fatigue syndrome. Chest 2000;118:219S

18Saletu M, Anderer P, Saletu-Zyhlarz G ym. Restless legs syndrome (RLS) and periodic limb movement disorder (PLMD): acute placebo-controlled sleep laboratory studies with clonazepam. Eur Neuropsychopharmacol. 2001 Apr;11(2):153-61.

19Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 200-201.