Huomaa: tämä kirja, Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito, joka julkaistiin omakustanteena 5/2007, ei ole enää myynnissä. Sen on korvannut Maija Haaviston uusi kirja CFS:n ja fibromyalgian hoito (Finn Lectura 5/2010). Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito -kirjan sisältö voi olla ja monessa asiassa onkin vanhentunutta. Siitä puuttuu paljon uudessa kirjassa olevaa tietoa, esimerkiksi uusista lääkkeistä ja uusista tutkimuksista. Nimensä mukaisesti kirja keskittyi CFS:n hoitoon, mutta uudessa kirjassa on myös runsaasti tietoa fibromyalgian hoidosta. Uudessa kirjassa on myös useita osioita, jotka vanhasta kirjasta puuttuvat kokonaan, kuten rokotteita ja leikkauksia käsittelevät liitteet, hakemisto, sanasto ja professori Olli Polon kirjoittama esipuhe. Uudessa kirjassa on keskitytty enemmän helppotajuisuuteen ja selitetty asiat selkeämmin ja perinpohjaisemmin. Uuden tiedon ja näkökulman ansiosta kirja on yli kaksi kertaa aiempaa laajempi (sivumäärä on noin kaksinkertainen, mutta myös sivukoko on kasvanut). Lisäksi uusi kirja on tunnetun suomalaiskustantajan julkaisema, joten sen painoarvo lääkäreiden silmissä on suurempi - osaltaan myös vaikutusvaltaisen lääkärin kirjoittaman esipuheen ansiosta - ja se on tietenkin myös asianmukaisesti kustannustoimitettu. Suosittelen siis tutustumaan siihen tämän teoksen sijasta!



10. Täysin kokeelliset hoidot

kolestyramiini (Questran)

Kolestyramiini on kolesterolilääke, joka vaikuttaa sitoutumalla sappihappoon ja syntynyt liukenematon yhdiste erittyy ulosteeseen. Kolestyramiini itsessään ei imeydy. Lääkäri Ritchie C. Shoemaker ja neurotoksikologi H. Kenneth Hudnell uskovat, että CFS:n ja joidenkin muiden sairauksien takana on neurotoksiinien kertyminen elimistöön.1Heidän teoriansa mukaan tämä voi johtua esimerkiksi borrelioosista ja on yhdistetty erityisesti HLA-DR-kudostyyppiin.

Neurotoksiinien poistamiseen elimistöstä käytetään kolestyramiinia ja Hudnell on julkaissut tästä tutkimuksenkin.2He ovat suorittaneet myös kaksoissokkotutkimuksen, jossa kolestyramiinin ja atovakuonin yhdistelmällä hoidettiin borrelian ja babesian yhteisinfektiota.3

Myös CFS-asiantuntija Cheney pitää kolestyramiinia varteenotettavana hoitona.4Kolestyramiinia on saatavilla 4 g annospusseissa, joiden sisältö sekoitetaan ruokaan tai nesteeseen ja annostellaan 2-4 kertaa päivässä. Cheney tosin suosittelee aloittamaan paljon pienemmällä annoksella.

Vaikutusmekanisminsa kautta kolestyramiini voi vaikuttaa monien muiden lääkkeiden imeytymiseen, mm. ehkäisypillerit, oraaliset antikoagulantit, tetrasykliinit, penisilliinit ja kilpirauhashormonit. Nämä lääkkeet tulee ottaa vähintään tuntia ennen kolestyramiinia tai 4-6 tuntia sen jälkeen. Shoemakerin ja Hudnellin mukaan kolestyramiinihoito saattaa aluksi pahentaa sairauden oireita.

pioglitatsoni (Actos)
rosiglitatsoni (Avandia)

Pioglitatsoni ja rosiglitatsoni ovat tiatsoliinidionien ryhmään kuuluvia diabeteslääkkeitä, joka vaikuttavat insuliiniherkkyyttä parantamalla. Niillä on myös yleistä anti-inflammatorista vaikutusta. Shoemaker ja Hudnell käyttävät pioglitatsonia vähentämään antibiootti- tai kolestyramiinihoidon aiheuttamia sivuvaikutuksia, jotka johtuvat tulehdussytokiinien liiallisesta erityksestä.5

Tiatsoliinidioneita on ehdotettu myös autoimmuuni- ja tulehdussairauksien hoitoon.6,7Hyviä tuloksia on jo saatu psoriaattisen artriitin8, MS-taudin9sekä autismin hoidossa.10Tulehdussytokiinien estämisen lisäksi ne näyttävät myös vähentävän typpioksidin tuotantoa11, mikä on eduksi CFS:ssä. Paul Cheneyn mielestä pioglitatsoni ei kuitenkaan sovellu CFS-potilaille, vaan ainoastaan kroonista borrelioosia sairastaville.12

Näköhäiriöt, turvotus, painonnousu ja hypoestesia (tuntoaistin heikkous) ovat pioglitatsonin yleisimpiä sivuvaikutuksia. Rosiglitatsonin yleisimmiksi haitoiksi puolestaan on raportoitu anemia, hyperkolesteremia, päänsärky ja vatsavaivat. Verenkuvan muutoksia voi harvoissa tapauksissa esiintyä.

Pioglitatsonilla ei ole tunnettuja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, rosiglitatsonilla niitä voi teoreettisesti olla joidenkin lääkkeiden kanssa. Tiatsoliinidioneja ei saa käyttää ykköstyypin diabetestä sairastavilla.

C-vitamiini-infuusio

C-vitamiini eli askorbiinihappo on ihmiselle välttämätöntä, sillä ihminen on yksi harvoista eläimistä, jotka eivät itse pysty tuottamaan omaa C-vitamiiniaan. Suositeltu päiväannos keripukin välttämiseksi on noin 60 mg. Muiden eläinlajien perusteella arvioitu, että jos ihminen tuottaisi itse oman C-vitamiininsa, sen määrä olisi useita grammoja päivässä. Tätä on käytetty perusteena hyvinkin suuriannoksisiin C-vitamiinihoitoihin.

Vuonna 1970 lääkäri Frederick R. Klenner julkaisi tutkimuksen, jossa hän kuvaili jopa 150 gramman parenteraalisten annosten käyttöä mm. herpes- ja enterovirusinfektioiden hoitona.13On sinänsä mielenkiintoista, että Klenner piti coxsackie-virusta MS-taudin aiheuttajana. Sittemmin coxsackie-virus ja muut enterovirukset on yhdistetty CFS:ään.

Suomessa suonensisäistä C-vitamiinihoitoa pidetään yleisesti huuhaana. Japanissa se on yhdessä DHEA:n kanssa kuitenkin yleinen hoito mm. pneumoniittiin, joka siellä jostain syystä käsitetään samaksi sairaudeksi kuin CFS.14Sillä on saatu hyviä tuloksia myös esimerkiksi syöpäpotilaiden uupumuksen vähentämisessä ja elämänlaadun parantamisessa.15Lääkäri Alan R. Gaby on julkaissut artikkelin, jossa selvitetään suonensisäisten ravintolisien käyttöä ja tämän tieteellisiä perusteita mm. CFS:n hoidossa.16

aprepitantti (Emend)

Aprepitantti on neurokiniini1-reseptorin antagonisti, joka estää neuropeptidi substanssi P:n vapautumista hermostossa. Sitä käytetään syöpähoitoihin liittyvän ja leikkauksenjälkeisen pahoinvoinnin hoidossa. Substanssi P:llä on kuitenkin hyvin monenlaisia vaikutuksia elimistössä. Se on erityisesti yhdistetty fibromyalgiaan.17

Aprepitantilla on havaittu olevan antidepressiivistä ja anksiolyyttistä vaikutusta.18Sitä on kokeiltu hyvin tuloksin yliaktiivisen rakon hoitoon19ja siitä voi olla apua myös ärtyneen paksusuolen hoidossa.20Vatsavaivat, huimaus ja iho-oireet ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia. Aprepitantti voi heikentää ehkäisypillereiden ja antikoagulanttien tehoa. Käytön suurimpana esteenä lienee kuitenkin huikea hinta.

rilutsoli (Rilutek)

Rilutsolia käytetään amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS:n) hoidossa. Sitä ei ole tutkittu CFS:n hoidossa, mutta vaikutusmekanismiltaan se vaikuttaa soveltuvan tähän tarkoitukseen. Lääkkeen pääasiallinen vaikutus on NMDA-reseptorin salpaaminen, mistä voi olla etua CFS:ään liittyvien kivun, masennuksen ja kognitiivisten vaikeuksien hoidossa. Lisäksi se salpaa natriumkanavia ja jänniteherkkiä kalsiumkanavia. Rilutsolista on tutkimuksia vaikean masennuksen21, yleistyneen ahdistuksen22ja obsessiivis-kompulsiivisen häiriön hoidossa.23

Rilutsoli vaikuttaa olevan hyvin siedetty. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat astenia ja pahoinvointi. Sitä ei saisi määrätä potilaille, joilla on jokin maksasairaus tai korkeat maksaentsyymiarvot. Maksa-arvoja pitäisi myös seurata säännöllisesti.

Kofeiini, kinolonit, diklofenaakki ja monet psyykenlääkkeet voivat kasvattaa rilutsolin pitoisuuksia ja tupakointi, grilliruoka, rifampisiini ja omepratsoli puolestaan laskea niitä. Yhteiskäytössä muiden maksaentsyymejä nostavien lääkkeiden kanssa pitää olla varovainen. Lääke on myös hyvin kallis.

valsartaani (Diovan)
losartaani (Cozaar)
telmisartaani (Micardis)

Angiotensiini II -reseptorin estäjillä on anti-inflammatorista vaikutusta24, minkä johdosta niitä on käytetty tulehdussairauksien hoidossa. Niistä näyttäisi olevan apua esimerkiksi autoimmuunissa sydämen vajaatoiminnassa.25Ilmeisesti ne myös suojelevat vatsan limakalvoa.26

ARB:ita on kokeiltu myös CFS:n hoidossa. Ne kuuluvat osana myös ns. Marshall Protocol -hoitoon, jonka väitetään helpottavan CFS:ää ja useita autoimmuunisairauksia, tosin MP:n annokset ovat huomattavan suuria verrattuna normaalisti suositeltuihin. Anti-inflammatorista vaikutusta voi mahdollisesti tehostaa statiineilla..

Jay Goldsteinin mukaan losartaanilla on antidepressiivistä ja anksiolyyttistä vaikutusta CFS:n hoidossa.27Lääkäri David Moskowitz suosittelee ARB-lääkkeitä CFS:n ja fibromyalgian hoitoon pienillä annoksilla ennen nukkumaanmenoa.28Tällä käytännöllä hänen mukaansa vältetään verenpaineen liiallinen lasku eikä kukaan hänen potilaistaan ole joutunut keskeyttämään hoitoa.

Toisin kuin useimmat muut ARB:t, telmisartaani pääsee veriaivoesteen ohi, mistä saattaa olla merkityksellistä kognitiivisten vaikeuksien hoidossa.29Sillä on myös selvästi muita ARB-lääkkeitä pidempi puoliintumisaika ja yksi annostelukerta päivässä yleensä riittää. Tutkimusnäyttöä on telmisartaanin käytöstä migreenin profylaksissa ja sivuvaikutukset olivat erittäin vähäisiä.30Sillä on myös samankaltaista vaikutusta rosiglitatsonin ja pioglitatsonin kanssa.31

ARB-lääkkeet voivat aiheuttaa liiallista verenpaineen laskua erityisesti hypovolemiasta kärsiville potilaille. On epäilty, että useimmat CFS-potilaista kärsisivät hypovolemiasta. Vatsavaivat, iho-oireet sekä erilaiset kivut ja säryt ovat yleisiä sivuvaikutuksia. ARB-lääkkeillä on jonkin verran yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joista useimmat liittyvät veren kaliumpitoisuuden häiriöihin tai ortostaattisen hypotension pahenemiseen. Estrogeenit ja flukonatsoli voivat vaikuttaa losartaanin metaboliaan.

kaptopriili (Capoten)

Kaptopriili on hinnaltaan hyvin edullinen ACE-estäjä, jota käytetään hoitona mm. hypertensiossa, sydämen vajaatoiminnassa sekä diabeettisessä nefropatiassa. Ainakin eläinkokeiden perusteella kaptopriilillä vaikuttaa olevan kipua lievittäviä vaikutuksia.32Sitä on käytetty CFS-potilaiden kroonisen kivun hoidossa33yhdessä muiden lääkkeiden kanssa.

Jay Goldsteinin mukaan kaptopriili on toimiva antidepressantti, josta voi olla apua yleisestikin CFS:n oireisiin usean eri mekanismin kautta.34Ei ole kuitenkaan tiedossa, mikä olisi CFS:n hoitoon mahdollisesti soveltuvin lääkeannos.

Suurin ongelma kaptopriilin käytössä on mahdollinen verenpaineen lasku, joka on hyvin yleistä. Etenkin CFS-potilailla käyttö täytyy todennäköisesti aloittaa hyvin pienellä annoksella, jota hitaasti kasvatetaan. Hypoglykemia on toinen mahdollinen sivuvaikutus, jolla voi olla erityistä merkitystä CFS:ää sairastaville. Yskä, iho-oireet ja huimaus ovat muita tavallisia sivuvaikutuksia. Potilaiden verenkuvaa lienee myös aiheellista tarkkailla säännöllisin väliajoin neutropenian ja agranulosytoosin riskin takia.

atorvastatiini (Lipitor)
simvastatiini (Zocor)
lovastatiini (Mevacor)
fluvastatiini (Lescol)

CFS-potilaiden kolesteroliarvot näyttävät olevan muuta väestöä korkeammat3536, mutta ei ole tietoa siitä, onko tällä kliinistä merkitystä. Kolesterolilääkkeinä tunnettujen statiinien pääasiallinen käyttö CFS:ssä perustuu niiden anti-inflammatoriseen vaikutukseen.37Samasta syystä statiineja, erityisesti atorvastatiinia, on kokeiltu myös esimerkiksi MS-taudin hoidossa.38, 39Statiinit toimivat antioksidantteina ja vähentävät veren hyytymistä40, mistä voi olla hyötyä ainakin osassa CFS-tapauksista.

Haittapuolena statiinit vähentävät kolesterolin lisäksi myös koentsyymi Q10:n tuotantoa elimistössä. Q10-ravintolisä on eräs yleisimmistä ja parhaana pidetyistä CFS:ään käytetyistä hoidoista, joten statiineja käyttävillä CFS-potilailla Q10-lisä (vähintään 100 mg) lienee erityisen aiheellinen. Vatsavaivat ovat statiinien yleisin haittavaikutus.

Allergisia reaktioita, heikkoutta, päänsärkyä ja neurologisia oireita esiintyy toisinaan. Statiinit voivat aiheuttaa myös lihaskipuja ja -heikkoutta, harvinaisissa tapauksissa jopa rabdomyolyysiä. Lihassurkastuman riski kasvaa käytettäessä samanaikaisesti esimerkiksi atsoleita tai makrolideja. Ehkäisypillereitä käytettäessä atorvastatiini voi nostaa veren hormonipitoisuuksia.

etilefriini (Effortil)

Etilefriini on sympatomimeetti, jota käytetään ortostaattisen hypotension hoidossa. Ortostaattinen hypotensio on hyvin yleistä CFS-potilailla, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 90% CFS:ää sairastavista kärsii jonkinlaisista ortostaattisista tai posturaalisista säätelyongelmista. Koska ortostaattinen hypotensio saattaa itsessäänkin aiheuttaa väsymystä, saattaa ortostaattisen hypotension hoitaminen helpottaa myös potilaan yleistilaa.

Suuri osa CFS-potilaista ei kuitenkaan siedä stimulantteja, joten lääkkeen käyttö pitää arvioida tapauskohtaisesti. Lisäksi etilefriini voi aiheuttaa tai pahentaa sydämen rytmihäiriöitä. Lääkkeellä voi myös olla yhteisvaikutuksia muiden sympatomimeettisiä ominaisuuksia omaavien lääkkeiden kuten trisyklisten masennuslääkkeiden ja MAO-estäjien kanssa. Hinnaltaan etilefriini on hyvin halpa.

granisetroni (Kytril)
tropisetroni (Navoban)
ondansetroni (Zofran)

5-HT3-reseptorin salpaajia käytetään lähinnä erittäin voimakkaan pahoinvoinnin hoidossa. CFS-potilaat kärsivät usein pahoinvoinnista, mutta näillä lääkkeillä on muutakin käyttöä CFS:n hoidossa. Ondansetroni vaikuttaa myös mu-opioidireseptoreihin ja saattaa vähentää inflammatorisen substanssi P:n määrää. Richard Podellin mukaan ondansetroni soveltuu CFS-potilaiden unilääkkeeksi.41

Alustavassa tutkimuksessa saatiin hyviä tuloksia CFS-potilaiden uupumuksen hoidossa sekä tropisetronilla että ondansetronilla.42Toisessa pienessä tutkimuksessa granisetroni helpotti huomattavasti potilaiden uupumusta.435-HT3-reseptorin salpaajia on kokeiltu hyvin tuloksin myös esimerkiksi C-hepatiittiin liittyvän uupumuksen44sekä fibromyalgian hoidossa.45

Päänsärky ja ummetus ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia. Väsymystä ja huimausta voi esiintyä ja joskus yliherkkyysreaktioita, jotka voivat ilmentyä rintakipuina, hengenahdistuksena tai iho-oireina. Yleisesti 5-HT3-reseptorin salpaajat ovat kuitenkin hyvin siedettyjä.

Mikään lääkkeistä ei tiettävästi vaikuta muiden lääkkeiden metaboliaan. CYP3A-entsyymeihin vaikuttavat lääkkeet voivat kuitenkin mahdollisesti vaikuttaa granisetronin pitoisuuksiin ja esimerkiksi rifampisiini tropisetronin pitoisuuksiin. Lääkkeiden käyttöä rajoittaa kuitenkin varmasti eniten niiden huikea hinta.

epoetiini alfa (Eprex)
epoetiini beta (NeoRecormon)

Vaikka seerumin erytropoietiiniarvot näyttäisivät CFS-potilailla olevan normaalit46, on epoetiiniakin kokeiltu CFS:n hoidossa. Sitä käyttää CFS-potilaillaan mm. Richard Podell.47Epoetiinia on käytetty myös ortostaattisen hypotension hoitoon. Lääkettä annostellaan parenteraalisesti kerran tai muutamia kertoja viikossa. Lääkkeen käytöstä CFS:n hoidossa on tehty yksi tutkimus, jossa oli mukana 57 potilasta.48Siinä epoetiinista oli apua potilaidenn ortostaattiseen hypotensioon, mutta ei muihin oireisiin.

Verenpaineen liiallinen nousu on yleinen haittavaikutus ja voi pahimmillaan johtaa sydänongelmiin. Äkillinen, erittäin voimakas päänsärky voi olla merkki hypertensiivisestä kriisistä, mutta lievemmät päänsäryt ovat normaali sivuoire. Myös kuumetta voi esiintyä. Hoito saattaa aiheuttaa myös raudanpuuteanemiaa, jolloin rautalisä on aiheellinen. Kyseessä on hyvin kallis hoito, joten useimmissa tapauksissa sen käyttö CFS:ssä ei liene perusteltua.

kortisonipulssihoito

Kortisonipulssihoitoa käytetään lähinnä MS-taudin, SLE:n ja joidenkin muiden autoimmuunisairauksien pahenemisvaiheiden hoidossa. Pulssiin kuuluu yhden tai useamman päivän ajan sairaalassa annettu hyvin suuri kortisoniannos (esim. 200 mg deksametasonia i.v.). CFS:n hoitoon tätä on toistaiseksi kokeiltu vasta yksittäisissä tapauksissa. Suurin hoitoon liittyvä ongelma on lyhytaikainen vaikea unettomuus, joka saattaa johtaa useamman vuorokauden yhtäjaksoiseen valvomiseen.

Lähteet

2Hudnell HK. Chronic biotoxin-associated illness: multiple-system symptoms, a vision deficit, and effective treatment. Neurotoxicol Teratol. 2005 Sep-Oct;27(5):733-43.

3Shoemaker RC, Hudnell HK, House DE ym. Atovaquone plus cholestyramine in patients coinfected with Babesia microti and Borrelia burgdorferi refractory to other treatment. Adv Ther. 2006 Jan-Feb;23(1):1-11.

6Pershadsingh HA. Peroxisome proliferator-activated receptor-gamma: therapeutic target for diseases beyond diabetes: quo vadis? Expert Opin Investig Drugs. 2004 Mar;13(3):215-28.

7Mrak RE, Landreth GE. PPARgamma, neuroinflammation, and disease. J Neuroinflammation. 2004 May 14;1(1):5.

8Bongartz T, Coras B, Vogt T ym. Treatment of active psoriatic arthritis with the PPARgamma ligand pioglitazone: an open-label pilot study. Rheumatology (Oxford). 2005 Jan;44(1):126-9.

9Pershadsingh HA, Heneka MT, Saini R ym. Effect of pioglitazone treatment in a patient with secondary multiple sclerosis. J Neuroinflammation. 2004 Apr 20;1(1):3.

10Boris M, Kaiser CC, Goldblatt A ym. Effect of pioglitazone treatment on behavioral symptoms in autistic children. J Neuroinflammation. 2007 Jan 5;4:3.

11Storer PD, Xu J, Chavis J ym. Peroxisome proliferator-activated receptor-gamma agonists inhibit the activation of microglia and astrocytes: implications for multiple sclerosis. J Neuroimmunol. 2005 Apr;161(1-2):113-22.

13Klenner, FR. Observations On the Dose and Administration of Ascorbic Acid When Employed Beyond the Range Of A Vitamin, Human Pathology. J Appl Nutr. 1971; 23: 61-88.

14Kodama M, Kodama T. The clinical course of interstitial pneumonia alias chronic fatigue syndrome under the control of megadose vitamin C infusion system with dehydroepiandrosterone-cortisol annex. Int J Mol Med. 2005 Jan;15(1):109-16.

15Yeom CH, Jung GC, Song KJ. Changes of terminal cancer patients' health-related quality of life after high dose vitamin C administration. J Korean Med Sci. 2007 Feb;22(1):7-11.

16Gaby AR. Intravenous nutrient therapy: the "Myers' cocktail". Altern Med Rev. 2002 Oct;7(5):389-403.

17Russell IJ, Orr MD, Littman B ym. Elevated cerebrospinal fluid levels of substance P in patients with the fibromyalgia syndrome. Arthritis Rheum. 1994 Nov;37(11):1593-601.

18Ranga K, Krishnan R. Clinical experience with substance P receptor (NK1) antagonists in depression. J Clin Psychiatry. 2002;63 Suppl 11:25-9.

19Green SA, Alon A, Ianus J ym. Efficacy and safety of a neurokinin-1 receptor antagonist in postmenopausal women with overactive bladder with urge urinary incontinence. J Urol. 2006 Dec;176(6 Pt 1):2535-40.

20Duffy RA. Potential therapeutic targets for neurokinin-1 receptor antagonists. Expert Opin Emerg Drugs. 2004 May;9(1):9-21.

21Zarate CA Jr, Payne JL, Quiroz J ym. An open-label trial of riluzole in patients with treatment-resistant major depression. Am J Psychiatry. 2004 Jan;161(1):171-4.

22Mathew SJ, Amiel JM, Coplan JD ym. Open-label trial of riluzole in generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry. 2005 Dec;162(12):2379-81.

23Coric V, Taskiran S, Pittenger C ym. Riluzole augmentation in treatment-resistant obsessive-compulsive disorder: an open-label trial. Biol Psychiatry. 2005 Sep 1;58(5):424-8.

24Marshall TG, Lee RE, Marshall FE. Common angiotensin receptor blockers may directly modulate the immune system via VDR, PPAR and CCR2b. Theor Biol Med Model. 2006 Jan 10;3:1.

25Yuan Z, Nimata M, Okabe TA ym. Olmesartan, a novel AT1 antagonist, suppresses cytotoxic myocardial injury in autoimmune heart failure. Am J Physiol Heart Circ Physiol. 2005 Sep;289(3):H1147-52.

26Laudanno OM, Cesolari JA. [Angiotensin II AT1 receptor antagonists as antiinflammatory and gastric protection drugs]. Acta Gastroenterol Latinoam. 2006 Jun;36(2):76-80.

29Unger T. Blood pressure lowering and renin-angiotensin system blockade. J Hypertens Suppl. 2003 Jul;21(6):S3-7.

30Tronvik E, Stovner LJ, Helde G ym. Prophylactic treatment of migraine with an angiotensin II receptor blocker: a randomized controlled trial. JAMA. 2003 Jan 1;289(1):65-9

31Yamagishi S, Takeuchi M. Telmisartan is a promising cardiometabolic sartan due to its unique PPAR-gamma-inducing property. Med Hypotheses. 2005;64(3):476-8.

32Motta MA, Vasconcelos Mda S, Catanho MT. Antinociceptive action of captopril and transcutaneous electric nerve stimulation in Mus musculus mice. Clin Exp Pharmacol Physiol. 2002 May-Jun;29(5-6):464-6.

33Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 201.

35van Rensburg SJ, Potocnik FC, Kiss T ym. Serum concentrations of some metals and steroids in patients with chronic fatigue syndrome with reference to neurological and cognitive abnormalities. Brain Res Bull. 2001 May 15;55(2):319-25.

37Tsirpanlis G, Boufidou F, Manganas S ym. Treatment with fluvastatin rapidly modulates, via different pathways, and in dependence on the baseline level, inflammation in hemodialysis patients. Blood Purif. 2004;22(6):518-24.

38Stuve O, Youssef S, Weber MS ym. Immunomodulatory synergy by combination of atorvastatin and glatiramer acetate in treatment of CNS autoimmunity. J Clin Invest. 2006 Apr;116(4):1037-44.

39Aktas O, Waiczies S, Smorodchenko A ym. Treatment of relapsing paralysis in experimental encephalomyelitis by targeting Th1 cells through atorvastatin. J Exp Med. 2003 Mar 17;197(6):725-33.

40Szczeklik A, Undas A, Musial J ym. Antithrombotic actions of statins. Med Sci Monit. 2001 Nov-Dec;7(6):1381-5.

42Spath M, Welzel D, Farber L. Treatment of chronic fatigue syndrome with 5-HT3 receptor antagonists--preliminary results. Scand J Rheumatol Suppl. 2000;113:72-77.

43The GK, Prins J, Bleijenberg G ym. The effect of granisetron, a 5-HT3 receptor antagonist, in the treatment of chronic fatigue syndrome patients--a pilot study. Neth J Med. 2003 Sep;61(9):285-9.

44Piche T, Vanbiervliet G, Cherikh F ym. Effect of ondansetron, a 5-HT3 receptor antagonist, on fatigue in chronic hepatitis C: a randomised, double blind, placebo controlled study. Gut. 2005 Aug;54(8):1169-73.

45Papadopoulos IA, Georgiou PE, Katsimbri PP ym. Treatment of fibromyalgia with tropisetron, a 5HT3 serotonin antagonist: a pilot study. Clin Rheumatol. 2000;19(1):6-8.

46Winkler AS, Blair D, Marsden JT ym. Autonomic function and serum erythropoietin levels in chronic fatigue syndrome. J Psychosom Res. 2004 Feb;56(2):179-83.