Huomaa: tämä kirja, Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito, joka julkaistiin omakustanteena 5/2007, ei ole enää myynnissä. Sen on korvannut Maija Haaviston uusi kirja CFS:n ja fibromyalgian hoito (Finn Lectura 5/2010). Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito -kirjan sisältö voi olla ja monessa asiassa onkin vanhentunutta. Siitä puuttuu paljon uudessa kirjassa olevaa tietoa, esimerkiksi uusista lääkkeistä ja uusista tutkimuksista. Nimensä mukaisesti kirja keskittyi CFS:n hoitoon, mutta uudessa kirjassa on myös runsaasti tietoa fibromyalgian hoidosta. Uudessa kirjassa on myös useita osioita, jotka vanhasta kirjasta puuttuvat kokonaan, kuten rokotteita ja leikkauksia käsittelevät liitteet, hakemisto, sanasto ja professori Olli Polon kirjoittama esipuhe. Uudessa kirjassa on keskitytty enemmän helppotajuisuuteen ja selitetty asiat selkeämmin ja perinpohjaisemmin. Uuden tiedon ja näkökulman ansiosta kirja on yli kaksi kertaa aiempaa laajempi (sivumäärä on noin kaksinkertainen, mutta myös sivukoko on kasvanut). Lisäksi uusi kirja on tunnetun suomalaiskustantajan julkaisema, joten sen painoarvo lääkäreiden silmissä on suurempi - osaltaan myös vaikutusvaltaisen lääkärin kirjoittaman esipuheen ansiosta - ja se on tietenkin myös asianmukaisesti kustannustoimitettu. Suosittelen siis tutustumaan siihen tämän teoksen sijasta!



4. Mikrobilääkkeet

Antibiootit

Antibiooteista voi olla apua kroonisen väsymysoireyhtymän hoidossa, jos sairauden takana on tai oireita pahentaa krooninen bakteeri-infektio (esimerkiksi klamydia, mykoplasma tai borrelia). Erityisesti mykoplasman1,2ja Chlamydia pneumoniaen3osuudesta on näyttöä. Monet bakteeri-infektiot eivät näy luotettavasti normaaleissa verikokeissa. Siksi moniakaan infektioita ei pystytä täysin poissulkemaan ja osa lääkäreistä suosittaakin antibiootin kokeilemista joka tapauksessa.

Hoitoon käytetään yleensä tetrasykliinejä tai makrolidejä niiden parhaan tehon vuoksi. Molemmilla näistä lääkkeistä on myös anti-inflammatorista vaikutusta. CFS:n hoitoon kuitenkin on kokeiltu ja käytetty lähes kaikkia saatavilla olevia antibiootteja ja tässä listassa on lueteltu niistä vain tärkeimmät. Olennaista on, että hoidon on oltava riittävän pitkä ja annoksen riittävän suuri, jotta hyödyt voidaan arvioida. Joihinkin bakteereihin suositellaan jopa vuoden mittaista hoitoa.

Eri lääkäreillä on erilaisia protokollia, riippuen myös siitä, millaista bakteeria ollaan häätämässä. Osa käyttää samaa lääkettä yhteen menoon useita kuukausia, joskus hoito on pulssiluontoista. Toisinaan käytössä on useampia antibiootteja yhtä aikaa tai antibioottia vaihdetaan säännöllisesti. Ns. Marshall-protokollassa hoitoon yhdistetään olmesartaani sekä D-vitamiinin välttely, jotta päästäisiin eroon immuunijärjestelmää pakoilevista nanobakteereista, mutta hoidon tehosta ja turvallisuudesta ei ole tutkimusnäyttöä.4

Alussa oireet voivat pahentua huomattavastikin ja uusiakin oireita voi ilmetä, mutta vähitellen sairaus alkaa helpottaa, jos sen takana on ollut bakteeri-infektio. Ellei antibiootilla tunnu parin kuukauden hoidon jälkeen olevan mitään vaikutusta, sitä tuskin kannattaa jatkaa. Jos on vankka epäilys sairauden bakteerialkuperästä, silloin kannattaa harkita vaihtoa toiseen antibioottiin tai useamman antibiootin yhtäaikaista käyttöä.

doksisykliini (Doximycin)

Tetrasykliinit ovat laajakirjoisia antibiootteja, jotka tehoavat lähes kaikkiin bakteereihin, mukaanlukien mykobakteerit ja borrelia. Niistä CFS:n hoidossa käytetään lähinnä doksisykliiniä sekä minosykliiniä, jota ei Suomessa vielä ole saatavilla. Molemmat läpäisevät hyvin veriaivoesteen toisin kuin tetrasykliini. Esimerkiksi CFS-asiantuntija David Bell suosii doksisykliiniä.5Eräässä tutkimuksessa Coxiella burnetiille positiivisia CFS-potilaita hoidettiin doksisykliinillä.6Bakteeria ei enää löytynyt, mutta oireet eivät helpottaneet.

Tetrasykliineillä on myös anti-inflammatorista vaikutusta, jota on käytetty hyväksi tulehduksellisia sairauksia hoidettaessa.7Tästä vaikutuksesta voi olla apua myös CFS:ssä. Monien CFS-lääkäreiden mukaan doksisykliini voi antaa CFS-potilaille lisää energiaa.8Yleensä käytetty annostus on suhteellisen suuri, 200-300 mg päivässä.

Yleisimmät sivuvaikutukset ovat pahoinvointi ja oksentelu. Myös valoherkkyyttä ja hiivatulehduksia voi esiintyä. Harvinaisempi sivuvaikutus on hyvänlaatuinen aivopaineen kohoaminen. Mm. karbamatsepiini voi nopeuttaa doksisykliinin eliminaatiota ja siten heikentää sen terapeuttista tehoa. Doksisykliini voi puolestaan lisätä antikoagulanttien vaikutusta. Muiden antibioottien lailla se saattaa heikentää ehkäisypillereiden tehoa.

atsitromysiini (Zithromax)

Makrolidit tehoavat useimpiin bakteereihin, joita epäillään CFS:n syyksi. Lisäksi niillä on anti-inflammatorista vaikutusta, minkä takia niitä on kokeiltu mm. astman ja kystisen fibroosin hoidossa.9Eräässä tutkimuksessa 99 CFS-potilaasta 58 sai helpotusta oireisiinsa atsitromysiinillä.10Annostuksena on CFS:n hoidossa yleensä 500 mg päivässä, tosin lääkäri Charles Wheldon määrää potilailleen vain 250 mg kolmesti viikossa.11

Atsitromysiini on turvallinen ja hyvin siedetty lääke, joskin sekin voi aiheuttaa vatsavaivoja. Lääkkeen ottaminen ruoan kanssa kuitenkin huonontaa imeytymistä selvästi ja siksi se pitäisikin ottaa kaksi tuntia ennen ja jälkeen aterian. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia hypoglykemiasta kärsiville potilaille, jotka syövät pieniä annoksia pitkin päivää. Myös atsitromysiini voi lisätä antikoagulanttien vaikutusta. Lääkkeen käyttöä ei suositella yhdessä ergotamiinin kanssa. Hinnaltaan se on selvästi esimerkiksi doksisykliiniä kalliimpi.

klaritromysiini (Klacid)

Klaritromysiini on atsitromysiiniä vähemmän tehokas joihinkin gramnegatiivisiin bakteereihin, mutta etuna on hyvä teho moniin mykobakteereihin. CFS:n hoidossa sitä käytetään usein maksimiannoksella 1 000 mg päivässä. Hinta, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset ovat samankaltaiset kuin atsitromysiinillä.

metronidatsoli (Flagyl)

Metronidatsoli on nitroimidatsolijohdos, joka tehoaa useimpiin anaerobisiin bakteereihin. Sen etuna on hyvä läpäisevyys kehon kaikkiin kudoksiin ja lipofiilisenä se läpäisee hyvin myös veriaivoesteen. Myös hinta on edullinen.

Metronidatsolia on käytetty kroonisen borrelioosin hoitoon ja monet lääkärit pitävät sitä parhaana lääkkeenä tähän tarkoitukseen, erityisesti yhdessä muiden antibioottien kanssa.12Lääkäri Charles Wheldon käyttää metronidatsolipulsseja yhdessä jatkuvasti annettavien doksisykliinin ja roksitromysiinin tai klaritromysiinin kanssa kroonisen Chlamydia pneumoniae -infektion parantamiseen.13

Metronidatsoli soveltuu myös suoliston bakteeriston liikakasvun hoitoon ja helikobakteerin häätämiseen. Vastoin yleistä uskomusta helikobakteeri voi kolonisoida muitakin kehon osia kuin mahalaukun.14Suolistovaivat ovat metronidatsolin yleisin haittavaikutus. Lisäksi voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua, iho-oireita sekä neurologisia ja psykiatrisia oireita. Pitkäaikaisessa käytössä suositellaan yleensä veriarvojen seurantaa.

Antiviraalit

Vaikka useimmat tutkijat eivät enää uskokaan herpesvirusten olevan kroonisen väsymysoireyhtymän syy, saattaa CFS:ssä silti esiintyä herpesvirusten (esim. EBV, CMV, HHV-6) reaktivaatiota joka voi aiheuttaa ainakin osan oireista.15, 16, 17Edelleen on myös teorioita siitä, että EBV tai CMV olisivat CFS:n takana, yhdessä tai erikseen.18Moni potilas saa huomattavaa apua antiherpesviraaleista.19Onpahan antiviraalien käytöstä CFS:n hoidossa kirjoitettu kirjakin.20

Antiviraalien käyttöön liittyy kuitenkin useita ongelmia. Useilla antiherpesviraaleilla on paljon sivuvaikutuksia ja toksisuutta, joskin CFS-potilaat tuntuvat sietävän niitä varsin hyvin. Lisäksi ne ovat erittäin kalliita ja monet niistä pitää annostella suonensisäisesti. Antiviraaleilla ei myöskään yleensä voida päästä viruksista kokonaan eroon ja siten ne eroavat muista mikrobilääkkeistä. Joskus CFS:n hoidossa on kuitenkin saatu pysyviäkin tuloksia.

asikloviiri (Zovirax)

Asikloviiriä käytetään lähinnä herpes simplex- ja varicella zoster -viruksiin, mutta sillä on tehoa myös sytomegalovirusta ja Epstein-Barrin virusta kohtaan. Sitä on kokeiltu CFS:n hoidossa jo 80-luvulla. Pienehkö kaksoissokkotutkimus vuodelta 1988 ei saanut merkittäviä tuloksia asikloviirin käytössä CFS:ää sairastavilla, joilla oli viitteitä kroonisesta EBV-infektiosta, vaikka osa potilaista kokikin olonsa paremmaksi.21Tuloksia on kuitenkin kritisoitu vääristyneiksi kyseenalaisten tutkimusmenetelmien takia.22

Myöhempiä tutkimuksia ei ilmeisesti ole tehty, mutta asikloviiriä käytetään edelleen jonkin verran CFS:n hoidossa. Ainakin CFS:ään usein liittyvä vyöruusu on syytä hoitaa asikloviirillä. Yleensä lääkettä annostellaan suun kautta otettaessa jopa 3-5 kertaa vuorokaudessa. Päänsärky ja vatsavaivat ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia. Väsymystä ja neurologisia oireita saattaa esiintyä. Harvoin voi ilmaantua allergisia reaktioita tai verenkuvan muutoksia.

valasikloviiri (Valtrex)

Valasikloviiri imeytyy paremmin kuin asikloviiri, eikä sitä tarvitse annostella yhtä usein. Eräässä tutkimuksessa valasikloviiriä annettiin kuuden kuukauden ajan 16:lle CFS-potilaalle, joiden verestä löytyi itsepintainen EBV-infektio, ja he tulivat parempaan kuntoon.23Yhdeksän muuta potilasta oli samanaikaisesti EBV:n ja CMV:n infektioimia, eivätkä he hyötyneet hoidosta.

Toisessa tutkimuksessa 11 potilaalle joilla oli yhtäaikainen EBV- ja CMV-infektio annettiin sekä valasikloviiriä että gansikloviiriä. Kaikkien terveydentila koheni, eikä kenellekään aiheutunut merkittäviä haittavaikutuksia.24

gansikloviiri (Cymevene)

Gansikloviiri on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin asikloviiri, mutta tehoaa huomattavasti paremmin sytomegalovirukseen. Sillä on osoitettu olevan tehoa myös Epstein-Barrin virusta, HHV-6:ta ja HHV-8:aa kohtaan. Eräässä pienessä tutkimuksessa 18 potilaasta 13:n tila helpotti huomattavasti 30 päivän gansikloviirihoidon jälkeen.25Gansikloviiriä on annettu hyvin tuloksin myös yhdessä valasikloviirin kanssa.26

Suun kautta otettuna gansikloviiri imeytyy erittäin huonosti, minkä takia se joudutaan käytännössä antamaan suonensisäisesti, vähintään viitenä päivänä viikossa. Ripuli ja lievät verenkuvan muutokset ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia. Lisäksi voi esiintyä luuydinlamaa, huonovointisuutta, ripulia, iho-oireita, erilaisia kipuja ja keskushermosto-oireita.

valgansikloviiri (Valcyte)

Valgansikloviiri muuttuu elimistössä gansikloviiriksi, joten vaikutukset ja sivuvaikutukset ovat samanlaisia kuin gansikloviirillä. Gansikloviiriin verrattuna etuna on, että lääkettä voi annostella myös oraalisesti. Valgansikloviirin käytöstä CFS:ään ollaan saatu hyviä tuloksia Stanfordin yliopistossa suoritetussa tutkimuksessa, jossa peräti 21 valgansikloviiriä saaneista 25 potilaasta sai huomattavaa apua lääkkeestä.27Pienemmästä potilasaineistosta julkaistiin myös tieteellinen artikkeli.28

Mielenkiintoista oli se, että vaikutus tuntui kestävän vielä senkin jälkeen, kun useita kuukausia kestänyt hoito lopetettiin. Ilmeisesti hoito auttaa useammin niitä potilaita, joiden sairaus on alkanut äkillisellä flunssatyyppisellä infektiolla. Yliopisto on saanut määrärahat myös kaksoissokkotutkimukseen aiheesta. Valgansikloviirillä on saanut hyviä tuloksia potilaillaan myös mm. lääkäri Dale Guyer.29

famsikloviiri (Famvir)

Famsikloviiri imeytyy hyvin suun kautta annosteltuna ja ja muuttuu elimistössä pensikloviiriksi, joka on asikloviiriä pitkävaikutteisempi. Sitä käytetään lähinnä herpes simplex ja varicella zoster -infektioihin, mutta se tehoaa myös joihinkin muihin herpesviruksiin sekä hepatiitti B -virukseen. Famsikloviiri ei yleensä aiheuta sivuvaikutuksia eikä muutoksia verenkuvaan. Joskus voi esiintyä vatsavaivoja, oksentelua, päänsärkyä tai kuumeilua.

ribaviriini (Rebetol)

Ribaviriini tehoaa lukuisiin erilaisiin viruksiin herpesviruksista influenssaviruksiin. Suomessa sitä käytretään lähinnä C-hepatiitin hoitoon yhdessä alfa-interferonin kanssa. Sillä on tehoa myös enteroviruksiin ja ilmeisesti myös ainakin joihinkin herpesviruksiin.30

Eläinkokeissa ribaviriinillä on osoitettu olevan myös kipua lievittävää vaikutusta.31Merkittävin haittavaikutus on hemolyyttinen anemia. Myös lihaskipuja, vatsavaivoja, väsymystä, kihtiä, ihottumia ja hiustenlähtöä on tavattu.

Antifungaalit

Kandidan liikakasvua on joskus epäilty jopa kroonisen väsymysoireyhtymän aiheuttajaksi ja hiivasienen ja CFS:n yhteydestä on olemassa jonkinasteista näyttöä.32, 33Tutkimustulokset ovat olleet yhtä kiistanalaisia kuin hiivasyndrooman konseptikin.

Monet CFS-spesialistit käyttävät kuitenkin sienilääkkeitä, sillä he uskovat, että CFS:n aiheuttaman immuunijärjestelmän suppression takia oireita voi komplisoida syvä kandidainfektio.34Lääkäri Majid Ali on saanut antifungaaleilla hyviä tuloksia CFS:n hoidossa.35Antifungaalisilla lääkkeillä saattaa olla myös immunomodulatorisia vaikutuksia.

nystatiini (Mycostatin)

Suomessa nystatiinia hyödynnetään lähinnä sieni-infektioiden paikallishoidoissa, mutta muualla maailmassa sitä käytetään usein myös ruoansulatuskanavan sieni-infektioiden (erityisesti kandida) hoidossa. Nystatiini on hyvin yleinen lääke CFS-hoidoissa ja huomattava osa potilaista ilmoittaakin saaneensa nystatiinista apua.36Andrew J. Wright käyttää potilaillaan 1-2 tablettia neljästi päivässä 2-6 viikon ajan.37

Nystatiinilla ei ole juuri lainkaan sivuvaikutuksia, sillä se ei imeydy elimistöön, mutta vatsavaivoja ja yliherkkyysoireita voi esiintyä. Jacob Teitelbaumin mukaan hiivan kuoleminen elimistöstä voi kuitenkin aiheuttaa ikäviä oireita, joihin hän tarvittaessa määrää pioglitatsonia.38

flukonatsoli (Diflucan)
ketokonatsoli (Nizoral)
itrakonatsoli (Sporanox)

Muihin kuin suoliston ja suun alueen kandidainfektioihin nystatiinista ei ole apua, sillä se ei imeydy suolistosta. Silloin tarvitaan atsoleita. CFS-potilaiden hoidossa käytetään flukonatsolia yleensä 100-200 mg päiväannosta 3-6 viikon ajan.39

Väitetysti CFS-oireiden lievittyminen voi olla havaittavissa jo muutaman päivän hoidon jälkeen. Jacob Teitelbaumin mukaan flukonatsolihoidolla päästään usein eroon kroonisesta poskiontelontulehduksesta ja hän käyttää sitä myös interstitiaalissa kystiitissä.40

Flukonatsoli on näistä lääkkeistä selvästi kallein. Itrokonatsolin ja flukonatsolin ongelmana on hepatotoksisuus, joten maksan toiminnan seuraaminen on aiheellista. Ketokonatsoli voi vähentää testosteronin tuotantoa.41

Vatsavaivat ovat yleisimpiä sivuvaikutuksia. Atsoleilla on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, mm. oraaliset antikoagulantit, makrolidit, karbamatsepiini, buspironi, reboksetiini ja useat bentsodiatsepiinit. Itrakonatsolia tulee käyttää varoen yhdessä kalsiuminestäjien kanssa.

Lähteet

1Nasralla M, Haier J, Nicolson GL. Multiple Mycoplasmal Infections Detected in Blood of Chronic Fatigue Syndrome and Fibromyalgia Syndrome Patients. Eur J Clin Microbiol. 1999; 18: 859-865

2Endresen GK. Mycoplasma blood infection in chronic fatigue and fibromyalgia syndromes. Rheumatol Int. 2003 Sep;23(5):211-5.

3Chia JK, Chia LY. Chronic Chlamydia pneumoniae infection: a treatable cause of chronic fatigue syndrome. Clin Infect Dis. 1999 Aug;29(2):452-3.

6Iwakami E, Arashima Y, Kato K ym. Treatment of chronic fatigue syndrome with antibiotics: pilot study assessing the involvement of Coxiella burnetii infection. Intern Med. 2005 Dec;44(12):1258-63.

7Sapadin AN, Fleischmajer R. Tetracyclines: nonantibiotic properties and their clinical implications. J Am Acad Dermatol. 2006 Feb;54(2):258-65.

8Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 198.

9Ianaro A, Ialenti A, Maffia P ym. Anti-inflammatory activity of macrolide antibiotics. J Pharmacol Exp Ther. 2000 Jan;292(1):156-63.

10Vermeulen RC, Scholte HR. Azithromycin in Chronic Fatigue Syndrome (CFS), an analysis of clinical data. V J Transl Med. 2006 Aug 15;4(1):34

12Brorson O, Brorson SH. An in vitro study of the susceptibility of mobile and cystic forms of Borrelia burgdorferi to metronidazole. APMIS. 1999 Jun;107(6):566-76.

14Morinaka S, Ichimiya M, Nakamura H. Detection of Helicobacter pylori in nasal and maxillary sinus specimens from patients with chronic sinusitis. Laryngoscope. 2003 Sep;113(9):1557-63.

15Ablashi DV, Salahuddin SZ, Josephs SF ym. Human herpesvirus-6 (HHV-6) (short review). In Vivo. 1991 May-Jun;5(3):193-9.

17Komaroff AL. Is human herpesvirus-6 a trigger for chronic fatigue syndrome? J Clin Virol. 2006 Dec;37 Suppl 1:S39-46.

18Lerner AM, Zervos M, Dworkin HJ ym. A unified theory of the cause of chronic fatigue syndrome. Infect Dis Clin Pract. 1997;6:230-243.

19Lerner AM, Zervos M, Chang CH ym. A small, randomized, placebo-controlled trial of the use of antiviral therapy for patients with chronic fatigue syndrome. Clin Infect Dis. 2001;32(11):1657-1658.

20Patarca-Montero R. Treatment of Chronic Fatigue Syndrome in the Antiviral Revolution Era. 2001.

21Straus SE, Dale JK, Tobi M ym. Acyclovir treatment of the chronic fatigue syndrome. Lack of efficacy in a placebo-controlled trial. N Engl J Med. 1988 Dec 29;319(26):1692-8.

22Verrillo Erica F, Gellman Lauren M. Chronic Fatigue Syndrome: A Treatment Guide. 1997. s. 167-168

23Lerner AM, Beqaj SH, Deeter RG ym. A six-month trial of valacyclovir in the Epstein-Barr virus subset of chronic fatigue syndrome: improvement in left ventricular function. Drugs Today (Barc). 2002 Aug;38(8):549-61.

24Lerner AM, Zervos M, Chang CH ym. A small, randomized, placebo-controlled trial of the use of antiviral therapy for patients with chronic fatigue syndrome. Clin Infect Dis. 2001;32(11):1657-1658.

25Lerner AM, Zervos M, Dworkin HJ ym. New cardiomyopathy: A pilot study of intravenous ganciclovir in a subset of the chronic fatigue syndrome. Infect Dis Clin Pract. 1997;6:110-117.

26Lerner AM, Zervos M, Chang CH ym. A small, randomized, placebo-controlled trial of the use of antiviral therapy for patients with chronic fatigue syndrome. Clin Infect Dis. 2001;32(11):1657-1658.

28Kogelnik AM, Loomis K, Hoegh-Petersen M ym. Use of valganciclovir in patients with elevated antibody titers against Human Herpesvirus-6 (HHV-6) and Epstein-Barr Virus (EBV) who were experiencing central nervous system dysfunction including long-standing fatigue. J Clin Virol. 2006 Dec;37 Suppl 1:S33-8.

30 Palmieri G, Ambrosi G, Ferraro G ym. Clinical and immunological evaluation of oral ribavirin administration in recurrent herpes simplex infections. J Int Med Res. 1987 Sep-Oct;15(5):264-75.

31Abdel-Salam OM. Antinociceptive and behavioral effects of ribavirin in mice. Pharmacol Biochem Behav. 2006 Feb;83(2):230-8.

33Cater RE 2nd. Chronic intestinal candidiasis as a possible etiological factor in the chronic fatigue syndrome. Med Hypotheses. 1995 Jun;44(6):507-15.

34Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 180.

36Verrillo Erica F, Gellman Lauren M. Chronic Fatigue Syndrome: A Treatment Guide. 1997. s. 162

39Verrillo Erica F, Gellman Lauren M. Chronic Fatigue Syndrome: A Treatment Guide. 1997. s. 163

41Trachtenberg J. The effects of ketoconazole on testosterone production and normal and malignant androgen dependent tissues of the adult rat. J Urol. 1984 Sep;132(3):599-601.