Huomaa: tämä kirja, Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito, joka julkaistiin omakustanteena 5/2007, ei ole enää myynnissä. Sen on korvannut Maija Haaviston uusi kirja CFS:n ja fibromyalgian hoito (Finn Lectura 5/2010). Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito -kirjan sisältö voi olla ja monessa asiassa onkin vanhentunutta. Siitä puuttuu paljon uudessa kirjassa olevaa tietoa, esimerkiksi uusista lääkkeistä ja uusista tutkimuksista. Nimensä mukaisesti kirja keskittyi CFS:n hoitoon, mutta uudessa kirjassa on myös runsaasti tietoa fibromyalgian hoidosta. Uudessa kirjassa on myös useita osioita, jotka vanhasta kirjasta puuttuvat kokonaan, kuten rokotteita ja leikkauksia käsittelevät liitteet, hakemisto, sanasto ja professori Olli Polon kirjoittama esipuhe. Uudessa kirjassa on keskitytty enemmän helppotajuisuuteen ja selitetty asiat selkeämmin ja perinpohjaisemmin. Uuden tiedon ja näkökulman ansiosta kirja on yli kaksi kertaa aiempaa laajempi (sivumäärä on noin kaksinkertainen, mutta myös sivukoko on kasvanut). Lisäksi uusi kirja on tunnetun suomalaiskustantajan julkaisema, joten sen painoarvo lääkäreiden silmissä on suurempi - osaltaan myös vaikutusvaltaisen lääkärin kirjoittaman esipuheen ansiosta - ja se on tietenkin myös asianmukaisesti kustannustoimitettu. Suosittelen siis tutustumaan siihen tämän teoksen sijasta!



7. Sydän- ja verenpainelääkkeet

Beetasalpaajat

Beetasalpaajat tunnetaan parhaiten sydänlääkkeinä ja ahdistuksen estäjinä. Moni CFS:ää sairastava kärsii rytmihäiriöistä, joihin beetasalpaajista voi olla apua. Niillä on käyttöä myös migreenikohtausten profylaksissa, joskus myös virtsarakon vaivoissa. Käytön kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, sillä CFS:ään liittyy hyvin usein alhainen verenpaine ja ortostaattinen hypotensio. Toisaalta beetasalpaajat voivat myös helpottaa ortostaattista hypotensiota.

Sivuvaikutuksina saattaa esiintyä hypoglykemiaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia, koska monilla CFS:ää sairastavilla on taipumusta alhaiseen verensokeriin. Jostain syystä monilla CFS:ää sairastavilla beetasalpaajat myös johtavat terveydentilan heikkenemiseen. Beetasalpaajat voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Lisäksi ne on kontraindisoitu hoitamatonta sydämen vajaatoimintaa sairastavilla. CFS saattaa vaikeissa tapauksissa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

propranololi (Propral)

Propranololi on suosittu lääke edullisen hintansa ansiosta. Sitä pitää kuitenkin yleensä annostella useita kertoja päivässä. Vaikutukseltaan propranololi on epäselektiivinen, joten sitä ei tule käyttää astmapotilailla. Sillä on melko paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, erityisesti muiden sydänlääkkeiden.

atenololi (Atenol)

Myös atenololi on edullinen ja suosittu lääke. Se on vaikutuksiltaan kardioselektiivinen. Sillä on jonkin verran yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja esimerkiksi trisyklisiä masennuslääkkeitä käytettäessä pitää varoa, ettei potilaan verenpaine laske liikaa. Atenololi ei ole yhtä tehokas migreenin profylaksissa kuin esimerkiksi propranololi. Sillä on mahdollisesti vähemmän psykiatrisia sivuvaikutuksia kuin muilla beetasalpaajilla.

metoprololi (Spesicor)

Metoprololi on toinen kardioselektiivinen beetasalpaaja, jota voidaan yleensä antaa myös astmaatikoille. Sillä on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden kanssa, mukaanlukien osa SSRI-masennuslääkkeistä. Metoprololisukkinaattivalmisteet ovat hitaasti imeytyviä.

pindololi (Visken)

Pindololi on huomattavan sympatomimeettinen ja hieman harvemmin käytetty beetasalpaaja, mutta lääkäri Jay Goldsteinin mukaan siitä voi olla apua kognitiivisiin ongelmiin, erityisesti CFS:ään joskus liittyvään, jopa amnestiseen muistinmenetykseen.1Ilmeisesti vaikutus liittyy pindololin aiheuttamaan 5-HT1A-reseptorin salpaukseen, eikä niinkään antiadrenergiseen vaikutukseen.

Goldsteinin mukaa pindololi voi myös parantaa SSRI-masennuslääkkeiden antidepressiivistä vaikutusta sekä nopeuttaa niiden terapeuttisen vaikutuksen ilmentymistä ja tutkimukset viittaavat samaan.2Hän käyttää 5 mg annosta 2-3 kertaa päivässä.

Kalsiumsalpaajat

Avohoidossa kalsiuminestäjien pääasiallinen käyttötarkoitus on rytmihäiriöiden estäminen ja verenpaineen laskeminen. Koska CFS-potilaat kärsivät usein pikemminkin hypotensiosta kuin hypertensiosta, saattaa kalsiuminestäjien käyttö CFS:n hoidossa tuntua oudolta valinnalta. Hypotensiiviset lääkkeet saattavat kuitenkin toimia verenpainetta normalisoivina. Monet CFS-potilaat kärsivät myös rytmihäiriöistä ja takykardiasta.

Kalsiuminestäjien verisuonia laajentava ja NMDA-reseptoria salpaava vaikutus saattaa olla hyödyksi esimerkiksi kognitiivisten vaikeuksien hoidossa. Ne voivat auttaa myös migreeniin, krooniseen päänsärkyyn ja voivat yleisestikin helpottaa kroonisia kipuja.3Lisäksi kalsiuminestäjät ovat jossain määrin antikonvulsiivisia. Beetasalpaajien tapaan ne voivat helpottaa myös virtsaamisvaivoja. Vaikuttaa siltä, että niillä saattaa olla muitakin CFS:n hoidossa edullisia vaikutuksia.

verapamiili (Isoptin)

Verapamiilia käytetään suhteellisen usein CFS:n hoitoon ja sen käytöstä löytyy yksi tutkimuskin, jossa lääkettä kokeiltiin 25 CFS-potilaalle kuuden kuukauden ajan.4Lääkkeestä oli apua immuunijärjestelmälle, muistihäiriöihin ja lihaskipuihin. Potilaat kokivat myös uupumuksen vähentyneen. Yleinen annostus on 60-120 mg otettuna nukkumaan mentäessä.

Verapamiililla on runsaasti yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa, erityisesti beetasalpaajien, antibioottien, mielialalääkkeiden ja epilepsialääkkeiden. Verapamiili on erittäin halpa lääke, joka maksaa vain muutamia euroja kuussa.

nimodipiini (Nimotop)

Nimodipiini on osoittautunut lupaavaksi CFS-hoidoksi, jolla on varsin vähän sivuvaikutuksia. Potilaat ovat raportoineet kipuherkkyyden vähentyneen ja energiatasojen, liikunnan sietokyvyn sekä kognitiivisen suorituskyvyn parantuneen.5Vaikutukset tulevat esiin jo muutamassa päivässä.

CFS-asiantuntija Jay Goldsteinin mukaan nimodipiini on tehokas hoito paniikkihäiriöön, johon muut lääkkeet eivät ole tehonneet, ja lisäksi saattaa auttaa masennukseen sekä parantaa narkoottisten kipulääkkeiden tehoa.6Andrew J. Wright käyttää nimodipiinia CFS-potilaiden ortostaattisen hypotension hoidossa.7Hän aloittaa hyvin pienellä, 7,5 mg annoksella, jota vähitellen kasvatetaan. Yleensä lopullinen annos on 30 mg kahdesti päivässä.

Toisin kuin verapamiilia nimodipiiniä voi ottaa myös aamuisin, sillä se ei aiheuta huimausta yhtä herkästi. Pienetkin annokset voivat kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä. Nimodipiinillä on myös yhteisvaikutuksia monen muun valmisteen kanssa. Erityisesti mieliala- ja epilepsialääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa vaikuttaa jommankumman tai molempien lääkkeen pitoisuuksiin. Yhtäaikaista käyttöä epilepsialääkkeiden kanssa ei suositella.

Muut verenpaine- ja sydänlääkkeet

Verenpainetta alentavia lääkkeitä käytettäessä tulee muistaa, että ne lisäävät usein toistensa vaikutusta. Tästä voi olla hyötyä verenpainetautia hoidettaessa, mutta useimmat CFS-potilaat kärsivät ennemminkin alhaisesta verenpaineesta. Lääkitys kannattanee aloittaa pienellä annoksella, jota vähitellen kasvatetaan, jotta verenpaine ei laske liikaa.

klonidiini (Catapresan)

Klonidiini on sentraalisesti vaikuttava alfasalpaaja. Sitä käytetään CFS-potilailla esimerkiksi takykardian ja ortostaattisen hypotension hoidossa.8Siitä on usein apua myös neuropaattiseen kipuun ja muunkin tyyppisiin kipuihin, ilmeisesti useidenkin eri vaikutusmekanismien kautta.9, 10Sitä on kokeiltu hyvin tuloksin myös ärtyneen paksusuolen hoitoon.11Muita mahdollisia käyttötarkoituksia ovat mm. migreeni ja yliaktiivinen rakko.12

Erään tutkimuksen mukaan klonidiinista voi olla apua CFS:ään liittyvissä kognitiivisissa vaikeuksissa.13Joskus sitä käytetään myös unilääkkeenä. Ilmeisesti pienet annokset lisäävät REM-unen määrää ja suuremmat annokset vähentävät sitä.14Vaikutusmekanisminsa ansiosta klonidiini lisää kasvuhormonin eritystä.15Sillä on myös antihistamiinin kaltaista vaikutusta.16

Klonidiinin käytössä kehotetaan varovaisuuteen, jos potilas kärsii verenkiertohäiriöistä, masennuksesta, polyneuropatiasta tai ummetuksesta. Tähän lukeutunevat lähes kaikki CFS-potilaat, mutta ilmeisesti lääkettä on käytetty CFS-potilaiden hoidossa ilman suurempia ongelmia.

Kloniidinia ei saisi mielellään yhdistää trisyklisiin masennuslääkkeisiin tai alfareseptoreita salpaaviin neurolepteihin. Se saattaa voimistaa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutusta. Väsymys, huimaus ja suun kuivuminen ovat yleisimpiä haittavaikutuksia. Hoitoa ei saa keskeyttää äkillisesti, vaan vähitellen muutaman päivän kuluessa. Hinnaltaan klonidiini on erittäin halpa.

pratsosiini (Pratsiol)

Pratsosiini on selektiivinen alfasalpaaja. Toisin kuin muut alfasalpaajat se ei vaikuta alfa2-reseptoreihin. Verenpainetaudin lisäksi sitä käytetään myös Raynaud-oireen ja eturauhasen liikakasvuun liittyvien virtsaamisvaikeuksien hoitoon. Ilmeisesti siitä voi olla apua myös CFS-potilaiden interstitiaalin kystiitin ja muiden virtsatieongelmien lievittämisessä.17

Samankaltaisella teratsosiinilla on saatu tuloksia naisten rakon tyhjentämiseen liittyvissä virtsaamisvaivoissa18ja miesten nokturiassa.19Pratsosiinista on tutkimuksia myös PTSD:n ja siihen liittyvien unihäiriöiden hoidossa.20

Nenän tukkoisuus sekä ortostaattinen hypotensio ja siihen liittyvä pyörtyminen ovat mahdollisia haittavaikutuksia. Niinpä äkillistä ylösnousemista tulee välttää. Myös uneliaisuutta, pahoinvointia ja sydämentykytystä voi esiintyä. Usein sivuvaikutukset ovat kuitenkin voimakkaimmillaan ensimmäisen annoksen jälkeen ja vähenevät sitten. Niitä voidaan myös vähentää kun hoito aloitetaan hyvin pienellä annoksella.

moksonidiini (Physiotens)

Moksonidiini on sentraalisesti vaikuttava verenpainelääke, joka kiinnittyy I1-tyypin imidatsoliinireseptoriin. Toisin kuin klonidiinillä sillä on vain vähän antiadrenergista vaikutusta. Lisäksi se parantaa insuliiniherkkyyttä. Sillä on myös käyttöä kipulääkkeenä.21Moksonidiinin käytöstä fibromyalgian hoidossa on parhaillaan meneillä kaksoissokkotutkimus Yhdysvalloissa.22Uskotaan, että lääke voi helpottaa fibromyalgian ja CFS:n oireita vähentämällä sympaattisen hermoston aktiviteettia.

Moksonidiinin käyttöä alkoholin, bentsodiatsepiinien ja trisyklisten masennuslääkkeiden kanssa ei suositella, sillä se vahvistaa näiden ja muiden sedatiivisten aineiden rauhoittavaa vaikutusta. Lääkettä ei myöskään saisi käyttää jos potilas kärsii Raynaud-oireesta, epilepsiasta tai masennuksesta. Haittavaikutuksina voi esiintyä suun kuivumista, päänsärkyä, voimattomuutta, huimausta, pahoinvointia ja unihäiriöitä. Yleisesti moksonidiinillä on kuitenkin vähän sivuvaikutuksia.

glyserolitrinitraatti (Nitro)

Nitroglyseriiniä on käytetty yllättävän paljon CFS:n hoidossa pienillä annoksilla. Sen on raportoitu helpottavan CFS-potilaiden lukuisia eri oireita, mm. päänsärkyä, muita särkyjä, kurkkukipua, IBS-oireita, dyspneaa ja näkövaikeuksia sekä uupumusta, kognitiivisia kykyjä sekä mielialaa.23, 24Ilmeisesti fibromyalgiaa sairastavat CFS-potilaat hyötyvät hoidosta muita enemmän ja osalla heistä nitroglyseriini lievittää kipuja enemmän kuin mikään muu hoito. Usein oireet helpottavat jo muutamassa minuutissa.

Yleensä hoidosta ei tule sivuvaikutuksia, mutta päänsärkyä, verenpaineen laskua ja huimausta saattaa esiintyä. Joskus nitroglyseriinihoidolle tuntuu myös kehittyvän toleranssi ja sen teho voi heiketä huomattavasti jo ensimmäisten antokertojen jälkeen.25

disopyramidi (Disomet)

Disopyramidia käytetään rytmihäiriöiden hoidossa, mistä voi olla hyötyä CFS-potilailla. Pääasiallinen käyttötarkoitus CFS:ssä on kuitenkin ortostaattisen hypotension hoitaminen, jota on eräässä pienehkössä tutkimuksessa tutkittukin.26Charles Lapp suosittelee disopyramidia käytettäväksi yhdessä fludrakortisonin kanssa.27

Disopyramidi on kontraindisoitu käytettäessä muita sydänlihasta lamaavia lääkkeitä, kuten beetasalpaajia tai kalsiuminestäjiä. Esimerkiksi trisykliset masennuslääkkeet voivat vahvistaa disopyramidin QT-aikaa pidentävää vaikutusta. Muiden antikolinergisten lääkkeiden yhtäaikainen käyttö voi lisätä sivuvaikutusten määrää ja esimerkiksi erytromysiini saattaa kasvattaa disopyramidin toksisuutta. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat antikolinergisiä, mutta sydänoireitakin voi esiintyä.

hepariini (Heparin Leo)
enoksapariini (Klexane)

Hepariini on antikoagulantti ja vanhimpia yhä käytössä olevia lääkkeitä. On teorisoitu, että osa CFS-potilaista kärsii hyperkoagulaatiosta.28Tämän teorian mukaan fibriiniä kertyy verisuoniin ja tästä seuraava verenkierron heikentyminen aiheuttaa kaikki tai ainakin osan oireista. Syynä voi olla geenivirhe tai immuunijärjestelmän reaktio johonkin mikrobiin. Hyperkoagulaatio on yhdistetty moniin eri virus- ja bakteeri-infektioihin, mm. mykoplasmaan ja borreliaan.29

Lääkäri David Berg käyttää hoitona mm. hepariinia.30Hänen mukaansa useimmat sillä hoidetuista potilaista tunsivat itsensä melkein terveiksi jo 48-96 tunnin sisällä hoidon aloittamisesta. David Cheneyn mukaan hepariini auttaa CFS:ssä liian Th2-voittoista immuunijärjestelmää siirtymään Th1:n puolelle.31Hepariinilla on myös antiviraalista vaikutusta.32Lisäksi sitä on käytetty interstitiaalin kystiitin hoidossa.33

Hepariinin ongelmana on lyhyt puoliintumisaika, etenkin kun se pitää antaa pistoksena joko suoneen tai ihon alle. Kalliimman pienimolekyylisen hepariinin, enoksapariinin, puoliintumisaika on pidempi ja yksi annostelukerta päivässä riittää. Myös enoksapariini pitää annostella injektiona, mutta sitä on saatavilla valmiiksi täytetyissä ruiskuissa.

Hepariinin käyttöä tulisi välttää ennen leikkaustoimenpiteitä ja lumbaalipunktiota. Sitä ei myöskään saa antaa potilaille, joilla on ollut vatsahaava. Tulehduskipulääkkeet lisäävät hepariinin vaikutusta. Trombosytopenia ja verenvuodot ovat mahdollisia, joskin harvinaisia haittavaikutuksia. Joskus esiintyy ärsytystä pistokohdassa tai allergisia reaktioita.

Lähteet

2Li DL, Simmons RM, Iyengar S. 5HT1A receptor antagonists enhance the functional activity of fluoxetine in a mouse model of feeding. Brain Res. 1998 Jan 19;781(1-2):119-26.

3Schroeder CI, Doering CJ, Zamponi GW ym. N-type calcium channel blockers: novel therapeutics for the treatment of pain. Med Chem. 2006 Sep;2(5):535-43.

10Tryba M, Gehling M. Clonidine - a potent analgesic adjuvant. Curr Opin Anaesthesiol. 2002 Oct;15(5):511-7.

11Camilleri M, Kim DY, McKinzie S ym. A randomized, controlled exploratory study of clonidine in diarrhea-predominant irritable bowel syndrome. Clin Gastroenterol Hepatol. 2003 Mar;1(2):111-21.

12 Sandyk R, Gillman MA, Iacono RP ym. Clonidine in neuropsychiatric disorders: a review. Int J Neurosci. 1987 Aug;35(3-4):205-15.

13Morriss RK, Robson MJ, Deakin JF. Neuropsychological performance and noradrenaline function in chronic fatigue syndrome under conditions of high arousal. Psychopharmacology (Berl). 2002 Sep;163(2):166-73.

14Miyazaki S, Uchida S, Mukai J ym. Clonidine effects on all-night human sleep: opposite action of low- and medium-dose clonidine on human NREM-REM sleep proportion. Psychiatry Clin Neurosci. 2004 Apr;58(2):138-44.

15Devesa J, Arce V, Lois N ym. Alpha 2-adrenergic agonism enhances the growth hormone (GH) response to GH-releasing hormone through an inhibition of hypothalamic somatostatin release in normal men. J Clin Endocrinol Metab. 1990 Dec;71(6):1581-8.

16Miadonna A, Tedeschi A, Leggieri E ym. Clonidine inhibits IgE-mediated and IgE-independent in vitro histamine release from human basophil leukocytes. Int J Immunopharmacol. 1989;11(5):473-7.

17Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 203.

18Kessler TM, Studer UE, Burkhard FC ym. The effect of terazosin on functional bladder outlet obstruction in women: a pilot study. J Urol. 2006 Oct;176(4 Pt 1):1487-92.

19Paick JS, Ku JH, Shin JW ym. Alpha-blocker monotherapy in the treatment of nocturia in men with lower urinary tract symptoms: a prospective study of response prediction. BJU Int. 2006 May;97(5):1017-23.

20van Liempt S, Vermetten E, Geuze E ym. Pharmacotherapy for disordered sleep in post-traumatic stress disorder: a systematic review. Int Clin Psychopharmacol. 2006 Jul;21(4):193-202.

21Fairbanks CA, Wilcox GL. Moxonidine, a selective alpha2-adrenergic and imidazoline receptor agonist, produces spinal antinociception in mice. J Pharmacol Exp Ther. 1999 Jul;290(1):403-12.

23Berne Katrina. Running on Empty: The Complete Guide to Chronic Fatigue Syndrome. 1995. s. 184-185.

24Verrillo Erica F, Gellman Lauren M. Chronic Fatigue Syndrome: A Treatment Guide. 1997. s. 189-190.

26Bou-Holaigah I, Rowe PC, Kan J ym. The relationship between neurally mediated hypotension and the chronic fatigue syndrome. JAMA. 1995 Sep 27;274(12):961-7.

28Berg D, Berg LH, Couvaras J ym. Chronic fatigue syndrome and/or fibromyalgia as a variation of antiphospholipid antibody syndrome: an explanatory model and approach to laboratory diagnosis. Blood Coagul Fibrinolysis. 1999 Oct;10(7):435-8.

32Ramos-Kuri M, Barron Romero BL, Aguilar-Setien A. Inhibition of three alphaherpesviruses (herpes simplex 1 and 2 and pseudorabies virus) by heparin, heparan and other sulfated polyelectrolytes. Arch Med Res. 1996 Spring;27(1):43-8.

33van Ophoven A, Heinecke A, Hertle L. Safety and efficacy of concurrent application of oral pentosan polysulfate and subcutaneous low-dose heparin for patients with interstitial cystitis. Urology. 2005 Oct;66(4):707-11.