Ruokavalio CFS:n hoidossa

Monilla CFS:n oireet helpottavat, toisinaan hyvinkin voimakkaasti, ruokavaliota muuttamalla. Turhauttavaa on kuitenkin se, että muutokset, jotka auttavat, ovat niin yksilöllisiä. Joillain ratkaisu on vegaaninen ruokavalio, toisilla sen lähes vastakohta, vähähiilihydraattinen ruokavalio (vegaaninen VHH-ruokavaliokin on kyllä mahdollinen).

CFS:ää sairastavan ruokavaliossa tärkeimmät tekijät ovat yleensä yliherkkyyttä tai muita oireita (kuten vatsavaivat, kilpirauhasen vajaatoiminta) aiheuttavien/pahentavien aineksien välttely, verensokerin tasapainottaminen sekä suoliston bakteerikannan kohentaminen. Tietyt ruoka-aineet voivat lisätä tai vähentää tulehdusreaktiota ja joillain ruoilla on myös antiviraalisia ja antibakteerisia vaikutuksia.

Ruokavalion muuttaminen voi helpottaa oireita muustakin syystä kuin sen takana oleva "virallinen" teoria. Esimerkiksi vaihtoehtolääketieteen piireissä suosittu "alkalinen" eli emäksinen ruokavalio ei perustu mihinkään tieteelliseen periaatteeseen, sillä ihmiskehon pH:ta ei voi muuttaa. Ruokavalio sisältää kuitenkin lähinnä kasviksia ja on muutenkin terveellinen, joten se voi parantaa oloa, vaikka elimistö ei todellisuudessa muutukaan emäksisemmäksi. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla leivän hylkäävä voi huomata voinnissaan kohennusta, jos kärsii tietämättään gluteeniyliherkkyydestä.

Prosessoitu ruoka

Jos jostain kaikki CFS-asiantuntijat ja käytännössä kaikki ravitsemuksen asiantuntijat ovat samaa mieltä on se, että prosessoitua eli teollisesti käsiteltyä ruokaa kannattaa välttää, oli kyse sitten säilykkeistä, eineksistä, puolivalmisteista, sipseistä tai karkeista. Periaatteessa kaikki, missä on ainesosalista, on enemmän tai vähemmän prosessoitua. Eri asiantuntijoilla on eri näkemyksiä siitä, ovatko esimerkiksi leipä, kaurahiutaleet, juusto tai tofu missä määrin prosessoitua ruokaa. Moni suosittelee myös suosimaan luomua.

Tässä on oikeastaan kaksi erillistä ongelmaa: a) runsas prosessoidun ruoan syöminen (=paljon heikkolaatuista ravintoa) ja b) se, ettei sellaisia paljon syövä useinkaan syö juurikaan esimerkiksi tuoreita kasviksia (=liian vähän hyvää ravintoa). (Kolmantena ongelmana voi pitää sitä, että valmisruoan kanssa on usein hyvin vaikea selvittää, mille ainesosille on mahdollisesti yliherkkä ja vältellä niitä.)

Kaikki prosessointi ei tietysti ole pahasta. Esimerkiksi keittäminen parantaa karotenoidien imeytymistä ja toisaalta joitain ruokia ei edes voi syödä ilman kypsentämistä. Maitohappokäyminen ja muu fermentointi voi parantaa ruoan ravintoarvoja tuottamalla maitohappobakteereja, lisäämällä joidenkin vitamiinien määrää (K-vitamiini ja useat B-vitamiinit) ja parantamalla ruoan sulavuutta. Joidenkin mielestä esimerkiksi maitotuotteet pitäisi nauttia vain hapanmaitotuotteina ja soija ainoastaan fermentoituna tempehinä tai misona. Toisaalta joidenkin vatsa ei siedä tällaisia tuotteita eikä esimerkiksi hiivaruokavaliolla niitä yleensä sallita.

Monet terveyskaupankin ruoat voivat olla joko runsaasti prosessoituja (esimerkiksi soijarouhe ja monet muut soijatuotteet) ja/tai sisältää paljon sokeria ja muita lisäaineita. Aina ei voi tuoteryhmästä tai purkin ulkonäöstä päätellä, miten prosessoitua ruoka on. Esimerkiksi proteiinijauheissa on hyvin suuria eroja tämän suhteen, niin valmistajan kuin proteiinin tyypin suhteen (soijaproteiini on pitkälle prosessoitua, hamppuproteiini ei).

CFS ja yliherkkyydet

CFS:ään liittyy usein allergioita ja yliherkkyyksiä, jotka pitää selvittää poistamalla epäilty ruoka pariksi viikoksi kokonaan ruokavaliosta. Usein esimerkiksi maitotuotteet tai viljatuotteet aiheuttavat oireita. Voimakkaasti maustetut ruoat, rasvaiset ruoat sekä tietyt vihannekset ja hedelmät saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. CFS:ää sairastavat sietävät yleensä huonosti kofeiinia ja alkoholia. Myös sokeria, makeutusaineita ja muita lisäaineita suositellaan välttämään. Kasvis- ja kalapainotteisesta ruokavaliosta voi olla apua, sillä nämä ruoka-aineet vähentävät inflammaatiota eli tulehdusta.

Kaikkein yleisin ja "yksinkertaisin" (vaikkakaan ei välttämättä helpoin) ruokavaliomuutos on gluteeniton ruokavalio, joka auttaa arviolta jopa 30 prosenttia CFS-potilaista. Siinä vältellään vehnää, ohraa ja ruista. Kaura on periaatteessa gluteeniton vilja, mutta useimmat markkinoilla olevat kauratuotteet (esim. Kaura100-leipä) eivät ole gluteenittomia, ellei niissä erikseen niin lue, sillä ne voivat kontaminoitua muista viljoista tuotantovaiheessa. (Gluteeniyliherkkä voi kuitenkin sietää suurempia jäämäpitoisuuksia gluteenia kuin keliaakikko.) Kaurassa on myös samankaltaisia proteiineja kuin gluteeniviljoissa, joten jotkut ovat yliherkkiä myös sille.

Tarkempaa tietoa gluteenittomasta ruokavaliosta esimerkiksi Keliakialiiton sivuilta. Kannattaa huomioida, että suurin osa kaupan gluteenittomista ruoka-aineista on ravintosisällöltään heppoisiaa ja verensokerin kannalta ongelmallisia, sisältäen lähinnä riisiä ja tärkkelysjauhoja. Joissain tuotteissa on selvästi terveellisempää tattaria ja itse pystyy leipomaan hyvinkin ravinnerikkaita leivonnaisia käyttäen esimerkiksi soijajauhoja, kikhernejauhoja, kookosjauhoja, mantelijauhoja ja kvinoajauhoja.

Myös maitotuotteiden jättämistä pois kannattaa kokeilla ja jotkut kokevat, että kaikki viljat, myös gluteenittomat, kannattaa jättää pois. Ongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi soija, kananmuna, naudanliha, äyriäiset, sitrushedelmät, pähkinät, sokeri, suklaa, koisokasvit (peruna, paprika, munakoiso ja tomaatti), hiiva ja runsaasti histamiinia, oksaalihappoa tai salisylaatteja sisältävät ruoat (pelkästään vatsavaivoja pahentavista ruoka-aineista lisää alla). Useimmat CFS-potilaat eivät siedä alkoholia ja monelle myös kofeiini aiheuttaa ongelmia. Lisäaineista ongelmia voivat aiheuttaa ainakin aspartaami (joillekin myös muut makeutusaineet), natriumglutamaatti, tartratsiini ja bentsoehappo.

Ruokayliherkkyydet eivät näy tavallisissa allergiakokeissa, jotka testaavat IgE-välitteisiä allergioita. IgG-välitteisten yliherkkyyksien testaamiseen on verikokeita, myös kotona tehtäviä, mutta niiden luotettavuudesta kiistellään (tavalliset lääkärit yleensä pitävät niitä huuhaana ja monien vaihtoehtolääkäreidenkin mielestä teho on huono). (Suhteellisen) luotettava tulos myös vaatii, että ruoka-ainetta on syöty lähiaikoina.

Gluteenitonta ruokavaliota suositellaan yleensä kokeilemaan vähintään kuukausi. Jotkut suosittelevat jopa useiden kuukausien kokeilua, mutta sellaiseen voi olla vaikea motivoida itseään, ellei huomaa ruokavaliosta mitään edullisia vaikutuksia. Muiden ruoka-aineiden kohdalla riittää yleensä viikko tai kaksi.

Muita yleisiä ongelmia

CFS:ää muistuttavia sairauksia, joiden oireet voivat kokonaan helpottua ruokavaliolla ovat mm. keliakia, vaikeat ruokayliherkkyydet ja histamiini-intoleranssi. CFS:ssä usein esiintyviä sairauksia, joiden oireita oikea ruokavalio voi merkittävästi helpottaa ovat mm. migreeni, ärtynyt paksusuoli, refluksi, interstitielli kystiitti, hypoglykemia ja fruktoosin imeytymishäiriö.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voivat pahentaa ns. goitrogeeniset ruoka-aineet, kuten maapähkinä, soija, hirssi ja kaalit, etenkin raa'at kaalit (myös lanttu, nauris, rucola, vesikrassi ja sinappi kuuluvat näihin). Persikan ja mansikankin on väitetty olevan goitrogeenisiä. Osa vajaatoiminnasta kärsivistä väittää saavansa hyvin pahoja oireita syödessään näitä, toiset eivät huomaa mitään.

Hypoglykemia

Hypoglykemia eli alhainen verensokeri on CFS:ssä yleinen vaiva. Se voi johtua ainakin osittain kilpirauhasen vajaatoiminnasta, lisämunuaisen vajaatoiminnasta ja/tai kasvuhormonin puutoksesta. Tärkein tapa estää verensokerin heittelyä on syödä usein ja joko vähähiilihydraattista tai matalan glykeemisen indeksin (GI) ruokaa eli sellaista, joka ei aiheuta verensokerin heittelyä. Pahimpia ovat tyypillisesti limsat, mehut (myös täysmehut), kuivahedelmät, vaalea leipä ja peruna, mutta osalle ihmisistä käytännössä kaikki hiilihydraatit aiheuttavat ongelmia, myös esimerkiksi ruisleipä ja kaurapuuro.

Proteiini ja etenkin rasva tasaavat verensokeria. Keskipitkäketjuiset rasvahapot, joita saa lähinnä kookosöljystä ja vuohenmaitotuotteista, voivat helpottaa hypoglykemiaa. Kofeiini ja joillain ihmisillä myös kaakaon teobromiini voivat puolestaan pahentaa oireita. Jotkut marjat, etenkin mustikka, voivat aiheuttaa hypoglykemiaa (niiden sisältämät aineet vähentävät sokerien imeytymistä, mutta elimistö erittää insuliinia "maistamansa" sokerimäärän mukaan ja koska sokeria imeytyy vähemmän, insuliinimäärä on liiallinen), mitä kannattaa omalla kohdallaan tarkkailla.

Ei-kalorittomista makeutusaineista matala glykeeminen indeksi on etenkin hunajalla ja agavesiirapilla, koska ne sisältävät fruktoosia. Fruktoosin käytössä kannattaa kuitenkin pitäytyä kohtuudessa monestakin syystä - se on yhdistetty jopa rasvamaksaan. Stevia on kaloriton makeutusaine, jota voi käyttää rajoituksetta. Myös kohtuulliset määrät ksylitolia ja erytritolia sopivat useimmille.

Vatsavaivat ja ärtynyt paksusuoli

Sekä ummetus että ripuli ovat yleisiä CFS:ssä, ummetus ehkä yleisempää. Sitä voivat aiheuttaa ja pahentaa mm. nestehukka, liikunnan vähäisyys, kilpirauhasen vajaatoiminta ja monet lääkkeet. Ummetukseen voi useimmiten vaikuttaa paljon ruokavaliolla, mutta ripulin takana on monesti esimerkiksi sappirakon toimintahäiriö, suoliston bakteerikannan epätasapaino tai infektio (bakteeri- tai alkueläin-).

Jatkuvat vatsavaivat diagnosoidaan usein ärtyneeksi paksusuoleksi (IBS), mikä ei sinänsä kerro, mikä oireet aiheuttaa. Todella monenlaiset jutut voivat pahentaa ärtynyttä paksusuolta, mutta tyypillisimpiä ovat liian rasvainen ruoka, sokerialkoholit (ksylitoli, maltitoli jne), pavut, mausteinen ruoka, ksantaanikumi (joskus myös guarkumi) ja raa'at vihannekset, etenkin sipuli. Usein suositellaan kuitua, mutta liukenematon kuitu, kuten viljojen (poislukien kaura) usein vain pahentaa, siinä missä liukoinen kuitu voi helpottaa. Etenkin pellavansiementä, psylliumia ja akaasiakuitua on käytetty IBS:n hoidossa.

Usein ärtynyttä paksusuolta voivat pahentaa myös ruokayliherkkyydet ja fruktoosin imeytymishäiriö, joka on erittäin yleinen. FODMAP on varsin uusi konsepti huonosti imeytyvistä hiilihydraateista, joka liittyy ajatukseen siitä, että ärtynyt paksusuoli usein käytännössä on sama asia kuin fruktoosin imeytymishäiriö. Alhainen FODMAP -ruokavaliossa vältellään välteltävien listalla ovat esimerkiksi hunaja, omenat, päärynät ja kivelliset hedelmät, sipulit, artisokka, kaalit, pavut ja sokerialkoholit kuten ksylitoli. Ruokavalion tehosta on tutkimusnäyttöäkin.

Nestehukka

Riittävä veden juominen on CFS:ää sairastavalle hyvin tärkeää. Moni kärsii lievästä diabetes insipiduksesta eli aivolisäkkeen vajaatoiminnan aiheuttamasta vesitystaudista tai nestettä muusta syystä poistuu elimistöstä liikaa. Jotkut kärsivät myös jatkuvasta janontunteesta, toisilla janontunne voi olla heikentynyt ja siksi riittävään veden juomiseen pitää tietoisesti kiinnittää huomiota.

Jotkut ovat sitä mieltä, että hanaveden sijasta kannattaisi juoda lähdevettä (mielellään joko lasisesta pullosta tai suoraan luonnonlähteestä) tai vähintään puhdistettua vettä, johon on lisätty ripaus luonnon mineraalisuolaa. Kookosvesi sisältää paljon elektrolyyttejä (=suoloja) maistumatta silti epämiellyttävän suolaiselta kuten urheilujuomat ja voi auttaa nestetasapainon säilyttämisessä.

Yksi missä CFS-potilaiden ruokavaliotottumukset poikkeavat valtaväestölle annetuista on se, että useat lääkärit suosittelevat runsassuolaista ruokaa, koska potilaiden verenpaine on usein alhainen ja kiertävän veren määrä alentunut. Riittävä suolan saanti voi helpottaa tätä. Osalla CFS-potilaista on kuitenkin korkea verenpaine, joten heille tätä ei tietenkään suositella.

Painonhallinta

Osa CFS-potilaista laihtuu liikaa joko heikon ruokahalun tai imeytymishäiriöiden takia. Toisille painonnousu on ongelmana. Syynä voi olla fyysisen aktiviteetin vähäisyys, mutta aineenvaihdunta voi hidastua muistakin syistä. Hyvin usein taustalla on myös kilpirauhasen vajaatoimintaa ja jotkut muut hormonaaliset puutokset voivat osaltaan kohottaa painoa. Suoliston huono bakteerikantakin voi vaikuttaa epäedullisesti painoon. Myös monet lääkkeet voivat lihottaa.

Laihduttaminen on hyvin haastavaa, kun liikuntaa ei yleensä voi harrastaa, energiatasot laskevat herkästi ja esimerkiksi vitamiinien ja mineraalien tarve voi olla paljon suurempi kuin terveellä ihmisellä. Hiilihydraattien rajoittaminen voi auttaa. Piristeitä kuten kofeiinia tai pomeranssia (bitter orange) sisältäviä laihdutusvalmisteita ei missään nimessä kannata käyttää, mutta esimerkiksi fukoksantiinista, CLA:sta, vadelmaketonista ja Phase2:sta saattaa olla apua ilman haittavaikutuksia.

Tärkeimpiä CFS-potilaiden käyttämiä ruokavalioita

Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla vältellään sokeria ja tärkkelystä, eli käytännössä kaikkia viljoja, perunoita, joitain muita juureksia ja tärkkelyspitoisia kasviksia ja papuja. VHH-ruokavalioita on useita erilaisia, joista osa on tarkoitettu lähinnä painonpudotukseen, osa pysyviksi terveyttä kohentaviksi ruokavalioiksi tai jonkin tietyn sairauden hoitoon. Suurimmat erot ovat siinä, kuinka paljon hiilihydraatteja saa syödä ja pitääkö rasvan laatuun kiinnittää huomiota. Pekonia ja kermaa ei ole pakko syödä! Useimpiin VHH-ruokavalioihin kuuluu myös aloitusvaihe, jossa hiilihydraatteja ja joskus muitakin ruokia rajoitetaan muutaman päivän tai viikon ajan tiukemmin kuin pysyvällä ruokavaliolla.

VHH:n etuna on se, että se pitää verensokerin tasaisena ja näläntunteen poissa. Joillain se voi helpottaa myös vatsavaivoja. Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää helposti (joskaan ei välttämättä) paljon tyydyttynyttä rasvaa. Tyydyttynyt rasva voi lisätä tulehdusreaktiota TLR-4-reseptorin kautta (sama reseptori, jota tehokkain CFS-hoito pieniannoksinen naltreksoni salpaa...). Siksi esimerkiksi MS-tautia sairastavat usein välttelevät lihaa ja maitotuotteita ja sanovat punaisen lihan heikentävän oloa voimakkaasti. CFS-potilaat tuntuvat kuitenkin ilmeisesti sietävän tyydyttynyttä rasvaa paremmin, mutta kannattaa tarkkailla omaa oloaan.

Paleo/metsästäjä-keräilijä/kivikauden ruokavalio

Paleoruokavaliolla suositaan lihaa, kananmunia ja kasviksia. Esimerkiksi viljat, maitotuotteet, palkokasvit, alkoholi ja prosessoitu ruoka on yleensä kielletty. Jotkut tosin syövät myös hapanmaitotuotteita ja idätettyä viljaa. Osa välttelee myös puhdistettuja öljyjä. Hedelmiä saa kuitenkin syödä ja monet paleoruokailijat syövät esimerkiksi tärkkelyspitoisia kasviksia. Paleoruokavaliolla väitetään olevan edullisia vaikutuksia varsinkin kroonisiin infektioihin ja etenkin monet borrelioosia sairastavat kokevat hyötyneensä siitä.

Elävä ravinto

Raakaruoka eli elävä ravinto tarkoittaa yleensä käytännössä kokonaan vegaanista ruokavaliota, jossa syödään vain ruokaa, jota ei ole lämmitetty yli 40 asteen. Ruokavalio koostuu vihanneksista, hedelmistä, marjoista, sienistä, pähkinöistä, siemenistä, öljyistä sekä idätetyistä pavuista ja viljoista. Ruokia valmistetaan esimerkiksi liottamalla, soseuttamalla, idättämällä, hapattamalla, happokypsentämällä ja kuivattamalla alhaisessa lämmössä.

Raakaruoka sisältää paitsi runsaasti vitamiineja, kuituja ja mineraaleja, myös maitohappobakteereita ja kasvisten luontaisia entsyymeitä. Ruokavalion kannattajat väittävät usein saavansa raakaruoasta huikeasti energiaa ja usein sen väitetään parantavan lähes kaikki sairaudet. Eräässä pienessä tutkimuksessa enimmäkseen raakaruoasta koostuva kasvisruokavalio auttoi fibromyalgiaan. Myös muunlaisista vegaaniruokavalioista on suomalaisissakin tutkimuksissa saatu apua fibromyalgiaan ja nivelreumaan.

Eliminaatioruokavalio

Eliminaatioruokavalioissa ruokavaliosta poistetaan yksi tai useampia ruokia, joiden epäillään aiheuttavan ongelmia. Usein termillä viitataan ruokavalioon, jolla syödään vain rajallista määrää todennäköisesti yliherkkyyksiä tai muita oireita aiheuttamattomia ruokia. Tyypillisesti ruokavaliota rajoitetaan tiukasti muutaman viikon ajan ja sen jälkeen vähitellen kokeillaan lisätä mukaan mahdollisesti oireita aiheuttavia ruokia. Usein oireiden sanotaan välttelyvaiheen aikana ensin pahenevan, minkä jälkeen ne helpottavat, jos yliherkkyyksiä on.

Välttelyvaiheen aikana syödään tyypillisesti muutamia vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, gluteenittomia viljoja, joitain lihatuotteita ja rasvoja, mutta ei esimerkiksi mausteita, kahvia, maitotuotteita, munia tai useimpia viljoja tai papuja. Monella eliminaatioruokavaliolla saa syödä esimerkiksi banaania, päärynää ja kiiviä, jotka ovat yleisiä allergeeneja, mutta eivät yleensä aiheuta viivästynyttä yliherkkyyttä. Monet sallituista ruoista ovat usein länsimaissa melko eksoottisia (esimerkiksi granaattiomena tai jamssi), jolloin niitä ei ole todennäköisesti syöty herkistäviä määriä.

Hiivaruokavaliolla vältellään tyypillisesti sokeria (myös luonnolliset sokerit), alkoholia, fermentoituja elintarvikkeita (esim. soijakastike), sieniä ja hiivaa. Siitä on olemassa useita eri versioita ja monissa niistä on useita eri asteita, joista ensimmäinen on erittäin tiukka sokereiden suhteen (ei mitään muita hedelmiä kuin sitruuna ja limetti) ja myöhemmissä saatetaan syödä pieniä määriä sokeripitoisia hedelmiä. Hiivaruokavaliosta CFS:n hoidossa on hyvin pieni tutkimus, jossa siitä ei ollut apua, mutta tutkimuksen pienuuden takia tämä ei vielä kerro paljoa.

Eliminaatioruokavalioihin kuuluu mm. oligoantigeeninen ruokavalio, vähähistamiininen ruokavalio sekä FAILSAFE-ruokavalio.

Rotaatioruokavalioissa samaa ruoka-ainetta ei saa syödä peräkkäisinä päivinä. Yleensä välissä pitää olla kolme päivää. Käytännössä tämä on huomattavan hankala toteuttaa, varsinkin jos ruokavalioon liittyy mitään muita rajoituksia. Jos noudattaa hyvin rajoittunutta ruokavaliota, on syytä keskustella ravitsemusterapeutin kanssa siitä, miten ruokavalioon saadaan sisällytettyä mukaan kaikki tarvittavat ravinteet.

Vaikka ei noudattaisikaan varsinaista eliminaatio- tai rotaatioruokavaliota, jotkut huomaavat voivansa syödä tiettyjä ruokia vain, jos syövät niitä vain harvoin ja pieniä määriä kerralla.

Mitä sitten voi enää syödä?

Monista ruokayliherkkyyksistä tai esimerkiksi ruokayliherkkyyksistä ja hyvin herkästä vatsasta kärsivä turhautuu helposti, kun tuntuu, ettei mikään ruoka sovi. Silloin joutuu usein etsimään uusia ruoka-aineksia, joten kannattaa tutustua esimerkiksi ekokauppojen ja etnisten ruokakauppojen valikoimaan.

Ruokia, joita voi syödä lähes kaikilla erikoisruokavalioilla ovat mm. parsa, fenkoli, avokado, kurpitsa, palsternakka, kaalit, kookos, oliiviöljy, pellavansiemen, chiasiemen, hampunsiemen ja useimmat marjat. (Jotkut eivät kuitenkaan suosittele kaaleja, jos kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta.) Lähes kaikilla saa syödä riistaa (paitsi tietenkin kasvissyöjä/vegaani/elävän ravinnon syöjä) ja esimerkiksi bataatti sopii kaikille paitsi karppaajille. Makeutuksena voi käyttää steviaa, joka sekään ei aivan kaikille sovi, mutta mikään(?) erityisruokavalio ei sitä kiellä.

Etenkin hampunsiemenet on ruoka, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, sillä ne sopivat lähes kaikille ja ravintoarvot ovat erinomaiset. Niitä on tarjolla kuorittuina siemeninä (miedon makuisia, mutta melko kalliita), hamppujauhoina sekä hamppuproteiinijauheena.

Jos ruokavalio on hyvin rajoittunut, kannattaa keskustella syömisistään ravitsemusterapeutin kanssa (joille tosin CFS runsaine yliherkkyyksineen voi olla täysin vieras juttu. Ravintokonsultti Pontus Jäntti ei ole koulutukseltaan ravitsemusterapeutti, mutta hänellä on kokemusta CFS-potilaiden ruokavalion suunnitelusta. Saat Pontuksen neuvontapalveluista 10 % alennuksen mainitsemalla olevasi CFS-verkon käyttäjä.

Hyödyllisiä ruoka-aineita

Tällä hetkellä suosittuja ovat ns. superruoat (superfoods). Näihin lasketaan kuuluvaksi useita erilaisia erityisen vitamiinipitoisia marjoja ja hedelmiä, joitain leviä kuten spirulina ja klorella, joissa on sekä ravinteita että runsaasti antioksidantteja sekä joitain aineita joita voidaan pitää enemmän terapeuttisina lisäravinteina kuten MSM Mitään näistä ei ole tutkittu CFS:n hoidossa, mutta suurin osa on hyötyihinsä nähden ylihinnoiteltuja tai perusteltavissa lähinnä maun takia käytettyinä (esim. yacon ja lucuma). Jotkut CFS-potilaat kokevat spirulinan helpottaneen oireita.

Jotkut CFS-potilaat kokevat saaneensa paljon apua villivihannesten syömisestä, tai ennen kaikkea niiden juomisesta vihermehuina. Syötäviä villivihanneksia ovat mm. nokkonen, marjakasvien lehdet, ketohanhikki, maitohorsma (kukat ja lehdet), poimulehti, ratamo, valkopeippi, siankärsämö, voikukka, apilat (kukat ja lehdet), rantakukka (kukat ja lehdet), vuohenputki, rohtomesikkä, valkomesikkä ja vesiheinä. Luonnonkasveja keräävän on toki oleellista olla varma siitä, että tunnistaa keräämänsä kasvit!

Seuraavia mausteita ja ruoka-aineita ei kenties voi pitää varsinaisina hoitoina tai lääkkeinä, mutta tutkimusten perusteella niiden sisältämien aineiden vaikutusmekanismeista voi olla etua CFS:ssä. Niitä ei toki kannata syödä, jos kyseinen ruoka ei tunnu vatsalle tai elimistölle muuten sopivan. Monet muutkin ruoka-aineet ovat tietysti terveellisiä ja kannattaa syödä niin monipuolisesti, kuin mahdollisten ruokavaliorajoituksen rajoissa on mahdollista.

Sanastosta voi olla apua.

  • vihreä tee (runsaasti antioksidantteja sekä aminohappo L-teaniinia, jolla on rauhoittavia ja nootrooppisia ominaisuuksia, pitää hampaat kunnossa, voi ehkäistä syöpää ja virusinfektioita)
  • sipuli (paljon vitamiineja ja vatsalle hyväksi olevia frukto-oligosakkarideja, antibakteerista vaikutusta, hyväksi astmaatikolle, laskee kolesterolia, ehkäisee syöpää)
  • tumma suklaa/kaakao (sisältää runsaasti mineraaleja, hivenaineita ja antioksidantteja, tumman suklaan käytöstä CFS:n hoidossa on jopa tutkimuksia)
  • kaneli (auttaa verensokerin pitämisessä tasaisena)
  • mustapippuri (parantaa huomattavasti monien muiden antioksidanttien kuten kurkumiinin imeytymistä)
  • kurkuma (anti-inflammatorinen, voi ehkäistä syöpää)
  • kardemumma (anti-inflammatorinen, lievittää vatsan ja virtsateiden spasmeja)
  • sitruunamelissa (rauhoittavia, nootrooppisia ja antiviraalisia ominaisuuksia)
  • jasmiinitee (voi auttaa unen saamisessa, jasmiini vaikuttaa GABA-reseptoreihin)
  • kombuchatee eli volgansienitee* (antioksidantteja, entsyymejä, polyfenoleja ja maitohappobakteereita sekä vatsalle hyväksi olevaa butyraattia)
  • kookosmaito/kookosöljy (kookoksen sisältämillä rasvahapoilla on antibakteerista, antiviraalista ja antifungaalista vaikutusta, jotkut väittävät niiden myös energisoivan, helpottavan laihdutusta ja parantavan kilpirauhasen toimintaa)
  • siitakesienet (antiviraalisia, immunomodulatorisia ja syöpää ehkäiseviä ainesosia)
  • tuore ananas (anti-inflammatorista bromelaiinia, joka toimii ruoansulatusentsyyminä ja voi myös esim. parantaa antibioottien tehoa)
  • mustikka (runsaasti antioksidantteja, alhainen glykeeminen indeksi, rauhoittaa vatsaa)
  • kirsikat/kirsikkamehu (runsaasti antioksidantteja joista osalla on anti-inflammatorisia ja kipuja lievittäviä ominaisuuksia)
  • mustaseljamehu (ehkäisee ja hoitaa flunssaa ja influenssaa)
  • marja-aronia (eräs kaikkein parhaista antioksidanttien lähteistä, ylivertainen lähes kaikkiin marjoihin, hedelmiin ja vihanneksiin verrattuna)
  • rasvainen kala (runsaasti omega-3-rasvahappoja, paljon myös seleeniä ja muita hyödyllisiä ravinteita)
  • hampunsiemenet/hampunsiemenöljy (paljon omega-3-rasvahappoja ja muita hyviä rasvoja, siemenissä myös runsaasti mineraaleja ja hivenaineita)
  • pellavansiemenet (paras kasvikunnan omega-3-rasvahappojen lähde, runsaasti kuitua)
  • kurpitsansiemenet (runsaasti mineeraleja, hivenaineita, erityisesti sinkkiä, sekä aminohappo L-tryptofaania)
  • vehnänalkiot (paljon erityisesti E-vitamiinia ja asetyylikoliinin esiastetta koliinia)
  • vehnänoras ja idut, poislukien alfalfa (runsaasti vitamiineja ja hivenaineita)
  • psylliumkuitu (paljon vatsaa rauhoittavaa liukoista kuitua, alentaa kolesterolia)
  • nokkonen (anti-inflammatorinen, erittäin runsaasti rautaa ja kalsiumia, tuoreena myös huimasti C-vitamiinia)
  • ksylitoli (suojelee hampaita, voi ehkäistä poskiontelontulehduksia, hyväksi luustolle)
  • stevia (terveellinen luonnon makeutusaine)

* fermentointiprosessin takia sisältää hyvin pieniä määriä alkoholia, joten ei sovellu alkoholille erittäin herkille ihmisille.

Lähteitä

Tässä on listattu ainoastaan tutkimuksia, joihin tekstissä on nimenomaisesti viitattu. Varsinaisia tutkimuksia ruokavalion käytöstä CFS:n hoidossa ei juuri ole. Ainoa ruoka, jonka käyttöä CFS:n hoidossa on tutkittu, on runsasflavonoidinen tumma suklaa.

Staudacher HM, Whelan K, Irving PM ym. Comparison of symptom response following advice for a diet low in fermentable carbohydrates (FODMAPs) versus standard dietary advice in patients with irritable bowel syndrome. J Hum Nutr Diet. 2011 Oct;24(5):487-95.

McDougall J, Bruce B, Spiller G ym. Effects of a very low-fat, vegan diet in subjects with rheumatoid arthritis. J Altern Complement Med. 2002 Feb;8(1):71-5.

Hafström I, Ringertz B, SpĂ„ngberg A ym. A vegan diet free of gluten improves the signs and symptoms of rheumatoid arthritis: the effects on arthritis correlate with a reduction in antibodies to food antigens. Rheumatology (Oxford). 2001 Oct;40(10):1175-9.

Donaldson MS, Speight N, Loomis S. Fibromyalgia syndrome improved using a mostly raw vegetarian diet: an observational study. BMC Complement Altern Med. 2001;1:7.

Hobday RA, Thomas S, O'Donovan A ym. Dietary intervention in chronic fatigue syndrome. J Hum Nutr Diet. 2008 Apr;21(2):141-9.

Nomura K, Yamanouchi T. The role of fructose-enriched diets in mechanisms of nonalcoholic fatty liver disease. J Nutr Biochem. 2012 Mar;23(3):203-8.

Sathyapalan T, Beckett S, Rigby AS ym. High cocoa polyphenol rich chocolate may reduce the burden of the symptoms in chronic fatigue syndrome. Nutr J. 2010 Nov 22;9:55.