Kiitos Maija.
Oon sulkemassa koneen ja tää sivu oli auki
Yliajalla hereillä, kostautuu huomenna. En herää ajoissa. En jaksa. Valtoselle ei vapaita aikoja lähikuukausina, ainakaan aavssa. Joten se siitä.
Aivosumu on hyvä sana. Mulla on täydellinen aivosumu.
Sumussa kahlaaja.

Lauantaita kaikille

Olen nyt varannut ajan yksityiseen labraan, joka on vieläpä suht edullinen. Koska kokeilin sitä kortisonia, niin aika varattiin maanantaiksi. Torstainana olen edellisen kerran tein "kyytestiä", onhan tämä riitävä varoaika?
Sain ajan 8.40, tämä oli aikasin. Toivottavasti tästä ei ole haittaa tulosten kannalta?
Olen tilannut peruskokeet lähes kaikista hormoneista. Kannattaako mittauttaa kaikki perushormonit, kuten maitohormoni, vai onko se jo liioittelua? Lisäksi pyysin T3v:n sekä sen kilpirauhasvasta-aine määrityksen, TPOab:n ja ferriinin. Listaa voi vielä muokata, jos tulee mieleen muita. Käyn noita aimpia viestejä, kun niissä mainittiin jotain kokeita.

Nyt sitten pelottaa jos mitään ei löydy sieltäkään. Niin mitäs sitten? Mä jotenkin uskon, että toi lisämunuaisten vajaatoiminta voisi olla ainakin yksi selittävä tekijä. Oireet ovat niin mua tai sitten tosiaan se sjögrenin syndrooma ja moni muu.
Siinä kortisonikokeilussa, jos se nyt johtui siitä, heräsin kahtena aamuna peräkkäin ilman aivosumua. Piti ihan tietoiseti sanoa ittelleen, että kyllä mä jaksan nousta, ihan oikeasti. Ja nousin. Tapaeläimenä kun sitä on tottunut väkivaltaiseen riuhtaisemiseen ylös.

Mä oon myös paljon lukenut nyt näitä artikkeleja kaikesta tälläsestä. Mikä siinä on että esim: näissä kilpirauhasasioissa ollaan niin järjettömän riitaisia. Luin tuolta endokrinologisen yhdistyksen kannanoton ja siellä tyrmättiin täysin muut mahdollisuudet kuin heidän itsensä mainitsemat.
Ymmärrätte varmaan. Mikä siinä on, että jos ihminen, kuten nyt minä, voin huonosti, mutta jääräpäinen lääkäriryhmä on päättänyt, että en voi voida huonosti kun nää mun kokeet on tälläset, olen väärässä. Siis omat havaintoni, tunteeni ja tarinani ei voi olla tosi?
Ei ihme, että ittekin mietin, jos vaan kuvittelen tai jopa teen itteni sairaaksi. Että tiedostamaatomien motiivien takia voin huonosti.
Munchausen alitajunassa.
Mieheni kyllä aika lakoonisesti totesi että huolellisesti olen valmistellut, jos tätä saamaani massiivista terveydenhuollon huomiota varten olen rakentanut uupumista, pyörtyilemistä, masennusta, kaulapatteja ja muuta sen kymmenen vuotta.
Mutta silti pyrkii mieleen, että entä jos? Ja jos uskoo, niin silloinhan se on totta. Että näin. Ei ole helpppoa olla ihminen.
Kaukaa haettu esimerkki; paranoidiselle ne sen harhat ovat todellisia, totta, vaikka me ei niitä nähdä tai kuulla.
Jos nää mun oireet on mulle totta, mutta ne on vaan mun päässä? Ei mikään kiva ajatus. Mä haluan kuitenkin ensin poissulkea ne kaikki muut. Ja jos ei kaikesta huolimatta löydy yhtään selittävää tekijään, niin katotaan sitten.

Jos mä mietin että mistä tää kaikki on voinut lähteä. Jos esim: tarvitaan joku stimulantti, tulehdus tai muu. Tulee mieleen 2000-luvun puolessa välissä, kun sain rajun tulehduksen viisaudenhampaaseen, joka kasvoi liian syvällä poskessa. Se ei siis koskaan olisi tullut ulos. Silloin jouduin hoidettavaksi kirurgiseen sairaalaan, jossa se ja ne vielä viattomatkin viisaudet leikattiin. Tulehdus oli siis RAJU.

Asumme maalla. Peltojen ympäröimänä. Yhtenä iltana keittiössä sisälle jääneestä roskiksesta hyppäsi jyrsijä. Meillä on ollut aiemmin havaintoja (no, joka talvi pakkasten alkaessa hiiret muuttaa talon rakenteisiin) metsähiiristä, mutta tämä oli pyöreämpi. Tuli mieleen myyrä. Voisiko, että olen saanut tartunnan myyrästä?
Ja sitten toi punkin purema tossa kylkiluun kohdalla. EI se ole tyypillinen Lymen-ihottuma, mutta se on nyt ollut siinä heinäkuusta. Sellanen 2-3cm halkaisijaltaan. Välillä vähemmän näkyvänä välillä näkyvämpänä, mutta selkeästi silmin nähtävänä. Jos sillä on jotain tekemistä syksyllä vaikeutuneen uupumiseni kanssa?
JA sitten tosiaan oli se vatsahaava. Myös tuolloin 2000-luvun puolessa välissä.
Muutama raju influenssa on tullut ajan saatossa sairastettua, mutta jostain syystä en muista milloin. Ja jotain kuumeiluja tai flunssia, en ole niihin kiinnittänyt mitään huomiota. Niitä tulee ja menee.
Kuumeessa kipeytyy suuret nivelet. Mulle nousee todella korkea kuume. Mutta se on viimeaikoina tullut ihan puhtaasti rasituksesta. Järjestimme syksyllä isot juhlat ja olin kuumeessa viimeiset päivät ja nukuin seuraavan viikon. Kuume nousee siis yli 39 saattaa käydä neljässä kymmenessä.
Onko se ominaisuus vai liittyykö johonkin?

Vielä ihan lopuksi. Neurologinen oire. Miksi nyt tulee ihan järkyttävästi kirjoitusvirheitä ja unohdan yksinkertaisiakin asioita ja sanoja? Mä käyn tekstiä läpi kirjain kirjaimelta, enkä silti välttämättä tajua selkeää virhettä. Tämä on välillä voimakkaampana. Tekstistä tulee sekavaa ja omituista. Tämä on myös puheessa. Ihan kun sanat katoaisivat ulottumattomiin. Blackout. Joskus kun teen asiakasdokumentointia, joudun tuhat kertaa tarkistamaan googlesta jonkun ihan yksinkertaisen sanan. TAi onko se yhdyssana vai ei. Sanoja joita kuitenkin käytän joka ikinen päivä, joka on ammattisanastoa, mulle normaalia kieltä.

8:40 on varmaan riittävän aikaisin. On myös riittävän kauan kortisonikokeilustasi.

Ongelma kortisolikokeessa, kuten kilpirauhaskokeissakin, on, että viitearvot ovat liian lepsut. Eli sieltä voi tulla tulos joka meille vihjaa siihen, että sinulla olisi lisämunuaisen vajaatoiminta, mutta lääkärin mielestä ei. Lääkärit eivät myöskään ota huomioon sitä, että kortisoli on stressihormoni. Jos ihminen on fyysisesti sairas, kortisolia tarvitaan enemmän. Usein paljon enemmän. Silloin terveelle ihmiselle riittävä määrä voi olla ihan liian vähän.

Prolaktiini voisi olla ihan hyvä mitata, mutta jos itse maksat, en tiedä onko se olennaisimpia. Riippuu paljonko se maksaa. (Jos käytät masennuslääkkeitä, silloin mahdollinen poikkeava arvo todnäk laitetaan niiden piikkiin.) Jos sinulta ei ole testattu borrelioosia, niin se.

Olli Polo on epäillyt, että myyräkuumeesta voisi saada CFS:n. Itse en ole kuullut aiemmin epäillyistä tapauksista. Myyräkuumehan tarttuu myyrän ulosteista nousevasta "pölystä".

Luultavasti se, että sinulle nousee helposti paljon kuumetta kertoo jotain (en osaa sanoa mitä), vaikka monelle CFS-potilaalle on ennen sairastumistakin ollut tyypillistä ennemmin päinvastainen: kuume ei nouse tai lämpö jopa laskee esim. flunssassa. Yleensä CFS-kuume nousee vain alle 38 asteeseen, mutta yhden potilaan tiesin jolle yli 39 asteen kuumekin oli ihan tavanomaista. Jotain sinulla on immuunijärjestelmässä häikkää, mutta sitä tarvittaisiin infektiolääkärit selvittelemään.

Sanojen unohtelu ja poisjääminen on CFS:lle erittäin tyypillistä. Tähänkin auttaa yleensä lääke nimeltä pirasetaami, jolla hoidetaan kognitiivisia vaikeuksia. Harmillisesti monikaan lääkäri ei sitä suostu määräämään, vaikka se on paljon turvallisempaa kuin vaikkapa Burana.

Se on valitettavasti monen pitkäaikaissairauden ja puutoksen kanssa niin, etteivät lääkärit niitä tunnista. TSH, ferritiini, kortisoli, B12, näissä esim. kaikissa on liian lepsut viitearvot ja lisäksi mikään kokeista ei ole täysin luotettava. Ja tuo kilpirauhaskiista... Kyllä monessa muussakin maassa hieman karsaasti katsotaan T3:n tai eläinperäisten kilpirauhaslääkkeiden määräämistä, mutta ei siitä ole tullut mitään "oppikiistaa", josta lääkärit menettävät reseptioikeuksiaan.

Suosittelen lukemaan kirjani Hankala potilas vai hankala sairaus, jonka saa useimmista kirjastoista. Siinä käsitellään kaikkia näitä aiheita: näitä sairauksia, miksi lääkärit eivät osaa diagnosoida, syyttävät oireista korvien väliä jne.

Hei,

Olen tosi iloisesti yllättynyt, että oikeasti saan vastauksia kysymyksiini.
Että joku jaksaa lukea ja vielä sanoa jotain.
Kiitos oikesti. En minä yleensä näin paljoa mieti itseäni. Nyt on vaan hieman herkkää.
Maanataina ne kokeet, tulokset joskus ja sitten, en tiedä.
Nyt tää asia pyörii mielessä. Ehkä liikaakin.
Vähän kuin joku ihmeellinen herääminen siihen, että kuka helvetti tää tyyppi, jonka elotonta ruumista kannan, oikein on?
Etten kuitenkaan ehkä ole se, joka on tollainen koska sillä on väärä työ, väärät vanhemmat, väärät geenit, vääränlainen.

Selityksiä olen kyllä keksinyt. Paljon. Vetäydyn, koska pakenen. Tämä on yksi lempi perusteluistani. En halua kohdata. En mä lähde/tule/tee, menkää vaan. Ei mua huvita. Mä en ole sosiaalinen. Haluan olla ikuisesti tässä helvetin makuuhuoneessani tekemättä mitään.

Ja nyt, kuin salma olisi lyönyt jonnekin sumeisiin aivoihin. Olisiko mussa jotain ihan somaattista?
Vetäydyn, koska en jaksa, koska en vaan jaksa. Olen mä tiedostanut ton jo aimmin, en vaan ole päästänyt noita asioita, oireita, tietoisuuteen.
Miten sitä on helpompaa olla syyllinen kuin vaikka sairas? Tai että masennus on ok, mutta joku somaattinen sairaus, jos se ei ole kuume, ei ole ok? Että vosi olla joku asia, joka tekee mulle tällästä?
Miten sitä väistää vuosia? Nyt tuntuu, että kuinka en ole OIKEASTI vaatinut selityksiä, miksi olen tälläinen.
Eli, tämä on aika uusi juttu mulle. Kiinnittää huomiota omaan itseen näin massiivisesti.
Joskus joku sanoi, että toisia kyllä autan, mutta kuka mua auttaa?
Lienee ihan tyypillistä ammattina ihminen-työtään tekeville?
En mä tartte kun noilla muilla on niin paljon vaikeampaa, että noilla on OIKEITA ongelmia. Kun mä nään niitä niin paljon. Tässä tulee se kiitollisuus-ansa, olenko kiittämätön jos olen tyytymätön, tunnen että voin pahoin, ettei ole oikeutta, kun kaikki on kuitenkin niin hyvin. Menee varmaan offtopiciin.

Olen lainnannut hankala potilas kirjan kirjastosta ja lukenutkin sen jo. Ongelmani tässäkin on se etten muista yksityiskohtia. Mikä liittyi mihinkin ja mikä jonkun nimi on. Mulle ei vaan jää mieleen.
Jaan niin ajatukset miten kohdataan. Että kuullaanko mua lainkaan?
Ja se, että me ollaan kaikki erilaisia, ei ole olemassa täsmälleen samanlaista kuin minä, ei edes oireiltaan jossain sairaudessa. Ja miten ne koetaan. Kipu, huono-olo tai väsymys. Ja onko jonkun kipu vähäisempää, jos se tuntuu pahalta, vaikka mittarin mukaan sen ei pitäisi tuntua tuolta? Apua tätä maailmaa!

Mutta tietysti kiinnitin huomioni myös lauseeseen kaksisuuntainen voi olla, vaikka kosksaan ei olisi ollut mitään edes hypomaniaan jne... Tämä kun tuli tuolla aiemmissa teksteissäni.
Toki, kun realisoin ajatukseni, ajattelin sitä helmiäsiolleherrattlääkäriä, niin enpä usko, että sillä olisi viisautta arvioida, jotain noin haastavaa. Eli en jumitu nyt siihen.
Nuo vaan on tuollaisia jotka jää mieleen. Ja sitten syvissä vesissä uidessani alan jumittua johonkin ajatukseen, että jos en tiedosta tai olenkin jotain ja en vaan nää sitä. Tulehdus ilman tulehdusta, kaksisuuntainen ilman toista suuntaa tai aikoinaan poikani idiootti-kuraattori yritti minulle vakuuttaa, että pojalla on oppimishäiriö, ilman oppimishäiriötä. Että kyllä voi olla oppimishäiriö vaikka ei ole oppimishäiriötä. Jep. Pojalla ei siis ole oppimishäiriötä, ilman tai kanssa. Eikä mitään muutakaan.
EIkä minulla kaksisuuntaista

Liika ajatteleminen ei sekään ole viisasta.
Mennä hetki kerrallaan. Ja pysyä faktoissa. Realisoida omia ajatuksia. Kun on aina väsynyt on liikaa aikaa ajatella. Maata tunnista toiseen. Kyllä siinä kaikenlaista aivojen uumenista pulpahtelee.
Nyt olen iloinen siitä, että olen lähtenyt liikkeelle. Olen iloinen, että olen löytänyt nämä sivut ja voin reflektoida ajatuksiani. Pysyvät kasassa paremmin. Mielessä ne puuroutuvat.

Mies tuli, joten on alettava sosiaaliseksi.
Kiitos taas.
Tämä on salaisuus, tämä saitti. Toistaiseksi ainakin. Oma mulle, yksityinen.

Ei voi olla kaksisuuntaista ilman maniaa tai hypomaniaa. Se on ihan selvä.

Kuulostat joka tapauksessa pahasti uupuneelta ja tarvitsisit taukoa. Onko sillä väliä, saatko saikkua somaattisen sairauden vai tuon masennuksen ja ahdistuneisuuden perusteella?

Selvästi tarvitisit nyt ennen muuta lepoa. Muuten on vaikea saada kiinni siitä, vaivaako sinua jokin muukin kuin rankka fyysinen ja psyykkinen uupumus (ylikuormituksesta aiheutuva fyysinen ja psyykkinen uupumus voi olla todella rankkaoireista. Kokemusta on.)

Tuon uupumusputki olisi nyt hyvä saada poikki kunnon saikulla ja sitten vasta selvitellä syitä.

Voimia sinulle.

Voi olla ns. pehmeä bipolaarisuus ilman edes hypomaniaa, mutta vaatii aika hyvän psykiatrin jotta sen osaisi tunnistaa ja varmasti vaatii todella paljon tutkimuksia ennen kuin tuollainen diagnoosi voidaan asettaa.

Melkein kuin minun kirjoitama juttu. Meitä taitaa olla paljon samankaltaisilla oireilla ja tarinoilla. Sidekudossairaus ja kilppari ongelmat ovat vmäinen yhdistelmä.

Hei,

Nyt oikeasti pikaisesti.
Joten jo anteeksi kirjoitusvirheet.

Myöhästyin sitten aamulla labrasta. En ennakoinut lumisateen aiheuttamaa ruuhkaa, joten se sitten siirtyy torstaille.

Mutta kävin helmiäsiolle ttl:ssä kuulemassa uniapenea- tutkimuksen tuloksen ja kalsiumin. Äijä itte sanoi siinä ihan alkusi, että kyllä tästä lähete sisätautilääkärille ja minä iloisena aloin kertomaan näitä mun oireitani. Että se kuuntelee ja kirjoittaa niitä nyt tohon lähetteeseen. Luulin sen haluavan kuulla oikein mitä minulla on sanottavana.

Ja paskat. 40 minuuttia minä purin sydäntä ja mustelin mitä milloinkin oli tapahtunut tai havainnut. Ihan pinnistin mielikuviani kun sen murahti jossain kohden, että milloin tämä on alkanut.
Niin kun nyt tämä ruokahaluttomuus, mutta eihän se nyt mennyt ihan niin. Ruokahaluttomuuteni kuittaantui sillä, että olen aina ollut huono syömään. OK, no sitten se ei ei ole oire, vaan ominaisuus, vaikka koetin selittää, että olen minä joskus oikeasti syönyt ja tuntenut nälkää, että nyt en sitä tunne ja ruokahalua ei vaan ole. Niinku ollenkaan, että joudun pakottamaan itseni syömään ja käyn purkilla pitääkseni edes vähän huolta vitamiineistä. Tiedän kyllä, että jos en syö vitamiinejä, niin kunto menee tosi huonoksi. Siis vielä huonommaksi. Olen sen joskus kokenut.
Se ei edes kirjoittanut mun työpaikkaani oikein vaikka kysyi kahdesti, että missä oon töissä. Siis työnantajan se sentään tiesi, mutta työpiste on väärin.

Lähete on kauhea. Siinä ei ole juuri mitään sellaista mitä olen kertonut. Kirjottaa, että nukuu kertomansa mukaan 10-14 tuntia, aamuisin vaikea herätä. Masennus dg, ei ole itse sitä mieltä, että oireet johtuvat masennuksesta. Mies on sanonut potilaalle, että tuo ei ole normaalia. Verikokeet ok jne.
Antoi sitten sen uniapnea tutkimuksen, jossa pyydettiin tutkimaan huolellisesti mun terveyttä ja lähettämään jatkotutkimuksiin tai jotain. Siinä oli mainita liian suuresta keskisykkeestä se oli muistaakseni 80/min, siis keksiarvo, kun nukun. Minusta se kuulostaa melko suurelta. Se jäi töihin se lappu. JA unohdin kysyä niitä mun kalsiumin arvoja. Tai ajattelin, että niillä ole niin väliä kun saan ihan lähetteen.

ENkä saanut sairauslomaa, vaikka sanoin että en ole työkuntoinen, ollut pitkään. Totesi, että pitää sitten esimiehen kanssa keskustella työjärjestelyistä, jos tuntuu, etten pysty tekemään työtäni! Mutta mä ajattelin, että sain lähetteen ja asiat etenevät. Että mitäs yhdestä sairuslomasta, kyllä mä jaksan vielä vähän. Vaikka en kyllä jaksa. Mitään. JA mulle on ihan se ja sama mikä se diagnoosi siinä todistuksessa on. Mun on jaksettava vielä vähän ja seuraavalta pyydän.

Ehkä, jos ne sokerit on koholla siellä terveysasemalla, niin sitten joku lääkäri uskoo, että olen uupunut ja vaikka ei olisikaan, niin silti ole tosi uupunut.

Soitin luettuani sen lähetteen työterveyteen ja kysyin ne arvot.
Ca 2.36
ja joku oli 40g/litra (voiko olla?)
Ja Ca ionisoituneena 2.39
Terveydenhoitaja ei osannut tulkita näitä arvoja lainkaan. Sanoi että ne on ihan viitearvoissa, mutta nyt kun katsoin niin tuo ionisoitunut ca on kyllä mun tulkinnan mukaan yli viitearvojen!
Eli tuo perus ca on viitteessä muttta ca-ionissoitu on yli, jos mä nyt osaan tulkita noita viitearvoja oikein?

Mitä se sitten ikinä tarkotitakaan. Natriumhan mulla oli alle viitearvojen.
Tietääkö joku?

Ja sitten tuli pyyntö käydä sokerirasituksessa, siis perusterveydyenhuollosta, kun mulla oli se patti ja sieltä haluttiin, että käyn paastosokerikokeessa. Sokeri oli taas koholla 6.7.
En ole jaksnaut noita sokereitakaan mitata. Olen sen jo unohtanut. Mutta kai niissäkin jotain on kun ne sahaa yli ja ali tai viiterajan alaosassa.
Oliskohan sen hsTtl:n pitänyt ottaa multa myös uusi sokerirasituskoe?

Viime vkl, meni sunnutai sitten nukkuessa. Valvoin aamuyöhön, kun vihdoin saatiin ostettua hiirenloukko, ja sen aiheuttaman adrealiinin voimalla jaksoin tonne kolmeen. Se kävi tosi usein, se loukko. Jotain perverssiä nautintoa saan kun kuulen, että taas on yksi poissa hyppimästä pöydiltä.
JA tämän takia nukuin koko sunnuntain, aamuun asti. Voi tätä mun elämää. Kerroin tämän sille ttl:lle, mutta se ei sitten kirjoittanut sitä siihen lähetteeseen.
Aamuväsymystä. niinpä.

Napsahti, käyn kattoo.
Hiirihän se siellä, yhtä tyjänä kuin minä, paitsi minä hengitän ja se hiiri ei

Jotekin on toivoa, että jos mulla kuitenkin jotain olisi ihan fysiologista tän mun hauraan pääni lisäksi. Jotain ihin voisi saada apua,, ja vaikka ei mitään löytyiskään noiden hormonitutkimustenkaan jälkeen, niin on ainkin poissuljettu, että voin sitten alkaa tutkimaan päätäni oikein urakalla.

JA taas olen onnellinen, kun olen löytänyt tämän, vaikka onnetonta tämä elämäni muuten on. Kiitos taas kaikille.
Olen yliajalla. Pitäisi jo nukkua. Huomenna en pääse töihin taaskaan ajoissa, mutta tätähän tämä on, aamu väsymystä

Ionisoituneesta kalsiumista: http://huslab.net/ohjekirja/9225.html.
Hyponatremiasta: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00858.

Moi

Tänään ehdin kokeisiin
Tulin sen jälkeen tähän kahvilaan istuskemaan ja miettimään. Että hetken tasaan ja meen duuniin. No tunnin oon jo miettiny. Ollut tyhjänä miettimättä. Mihin se katosi, se aika?

Pyysin että tutkivat kaikki ne perushormonit, jotka mainitaan tuolla aivolisäke... sivuilla sekä ferrinin, ja noita elekrtolyytejä. en nyt muista olisko siinä jotain muuta vielä.

Kaikkien kokeiden hintaa ei ollut listassa, että liki kolmen sadan keikka. Noi kasvuhormonit on aika kallit. Että kannattaa varmaan miettiä ne tärkeimmät ja edetä niiden mukaan.
Ja kysellä etukäteen myös ne hinnat. Mä en kehdannut siltä labratädiltä kysyy, kun mä aloin luetella niitä kokeita, osasta se ei ollut ikinä kuullut. Kysy multa että MIKÄ tää on ja voitko nyt toistaa, mutta ei mullakaan tietysti ollut aavistustakaan mikä joku lyhenne on. Mä jotenkin paineistun siitä tilanteesta. Toivottavasti ne ei vaikuta noihin herkkiin hormoneihin.

Toi raha ei mulle oikeesti NYT tässä merkkaa, ihanaa että ne on vihdoin otettu.
En sillä tästä maininnut, että oisin jotenkin katkera tai järkyttynyt ja toi paketti jossain mehiläisessä oilis varmaan maksanut 1000e. Mutta ihan tiedoksi muille

Seuraavana varmaan sitten lymen, sle ja nää.
Jos siis lähete ei ole riittävä, että eritiyssairaanhoidon kriteerit täyttyy.

Kiitti Ankufi linkeistä. Oletan että noi mun arvot on just toi korjattu jotain, koska se on halvempi kun ionisoitu ca. Ca albumiinikorjattu oisko se oikea nimi?

Tää kännykällä kirjoittaminen on tosi työlästä. Jatkan koneella, kun on hyvä hetki.

Hei,

EI oo hyvä hetki.

Tiivistelmä:

Helmiäsioillelääkärini on myös kirjannut ammattini väärin. Se on tehnyt musta hoitajan.
Jopa sen viimeisen tapaamisen aikana kysyi kaksi kertaa, että mitä teen ja missä.
Ihanaa väärässä työpisteessä väärässä roolissa.
En ole terveydenhuollon asiantuntija. Ette varmään arvanneet
Kuulun sinne kyllä, mutta erityistyöntekijöihin. KAi te tiedätte moniammatillinentyöryhmä. No se on kyllä aika kaukana todellisuudesta. On tuo vielä niin lääkärinjohtoista tuo th.

Miten se saa musta hoitsun?

Sitten kun tää prosessi on ohi, varsikin jos mitään selkeää ei tule esille aloitan massiivisen lisäravinne- ja rautakuurin ja kakiken täältä saamieni ohjeiden mukaan. Nyt haluan, että tää lähtötaso on oikein. Jaksan vielä tätä.

Teen kaikesta tässäkin ketjussa vinkkaamistanne elämänlaatua parantavista asioista tiivistemän.
Ravinteet, proteenit, ja mitä kaikke ootte ehdottaneet.
Jos ei tuolta terveydenhuollosta saa mitään en kuitenkaan luovut. Ja vaikka saisinkin ei kai se silti poista noita ravinnejuttuja?

Luin vähän noita muita keskusteluketjuja. Täähän on tällästä vuodatusta.
Pitäsikö tämä siirtää jonnekin muualle?
Vai onko tää oikea?
VAi pitäiskö näitä pilkkoa?

Mulle on parempi, jos nyt kaikki nää asiat mitä ootte sanoneet, on tässä samassa. Saan ne ideat ja ohjeet helpommin ylös.

1.3 THS 1.5 (29.1 tai jotain) THS 2.08
T-4-V (Miten mä en voi muistaa miten tää kierjoitetaan, onko se näin?) 10 vai oliko se 11 ja 1.3 11 tai 10.
EI voi olla totta. En enää muista edes tota onko se 10 vai 11, vaikka oon sen monta kertaa tarkastanut.

Jatkan nyt hermoilua noista kokeiden tuloksista. MIKSI ne ei jo tuu!

Vähän matala tuo T4-V, oli se sitten 10 tai 11. Molemmat on matalia. (Älä huoli, en minäkään tahdo muistaa, miten se kirjoitetaan, vaikka multa tuota arvoa on mitattu yli 10 vuotta joka vuosi. Täällä usein puhutaan vain T4:stä )

Kyllä lisäravinteilla voi olla ihan olennainen vaikutus, etenkin, jos vaikka ferritiinisi on huono tms. Minulla on ainakin vitamiinit ja yrtit ym. auttaneet paljon, mutta niille pitää malttaa antaa aikaa. Niistä ei se vaikutus ainakaan mulla ihan parissa päivässä näy. Parin kuukauden käytön jälkeen alkoi näkyä vasta ihan selviä tuloksia.

Ainakin raudan ja D-vitamiinin korjaaminen on ollut mulle hyödyksi. Samoin B-vitamiinilisä. Kyllähän väsynyt kroppa syö niitä vitamiineja ja hivenaineita normaalia enemmän. Etenkin, kun sulla ei ole ruokahalua niin varmasti on hyödyksi saada täydennystä.

Noidan varjo, paljon on kohdallasi fiksattavissa (olipa kuvioissa yhteistyökykyinen lääkäri tai ei). Hyvä tietää kuitenkin perustulokset ennen kuin lähtee arvailemaan sitä, mistä kannattaa aloittaa.

Olin viime vuonna viittä vaille valmis dementikko, 24/7 kivuissa ja kävely ei sujunut nimeksikään asti. Tänä vuonna olen saanut älyn ja kävelyn takaisin sekä olen 99% kivuton. Vielä pitäisi jaksamista ja rasituksensietokykyä saada, niin olisin työkykyinen. Toivoa siis on!

Moi

Sokerirasituskokeessa odottelemassa.
Niitä tuloksia alkoi eilen illalla sitten tulla.

Ei niissä mitään hurjaa.
Mä en vaan osaa tulkita niitä kuin toin ferrinin osalta joka on 12.9 eli ilmeisesti liian matala. Tain ihanliian matala.
Viitearvo tossa on 10-150

S -TPOAb 44 kU/l( <60 ) ok:lta?
S -T3-V 4.72 pmol/l (3.5-6.5)
S -Korsol 275 nmol/l (138-690) tää varmaan on ok?
fS-GH 4.05 mIU/l (<24.00) tästä on eri variaatioita, joissa on alarajaa ja sitten taas ei.
S -Ferrit 12.9 µg/l (10-150) ja tää on matala, mutta viittearvoissa.
S-E2 0.19 (0,20-0,79) snadisti matala viitearvojenkin mukaan.
S-FH 11.3 (1.5-9.1)vähän yli viitearvojen
S-LH 15.27 (0.5 16.9) viitearvojen sisällä, mutta ylärajalla.
S-Prl 146 (96-770)
Testo 1.4 (0.5-2.6)

Joku kasvuun liittyvä arvo ja se ACTH on vielä tulematta ja muitakin.

Että mitäs sitten pitäis tehä?
Onko ideoita miten jatkan?

Nyt mä en keksi.

En ole varma, mitä noista LH:sta ja FH:sta voi päätellä, mutta ferritiiniä tosiaan pitää ehdottomasti saada reippaasti ylös (suosittelen rautabisglysinaattia tähän) ja estradiolilisä voisi parantaa oloa myös. Ei vain kovin moni lääkäri sitä määrää. Jos et saa kokeiluun niin sellainen ravintolisä kuin vitex (tunnetaan myös nimellä agnus castus) voisi olla hyvä.

Aiemmin postaamiesi arvojen mukaan myös kilpirauhashormonia olisi hyvä kokeilla, vaikka sitäkin kyllä harva lääkäri suostuu noilla arvoilla määräämään.

Kortisoliarvo ei täysin sulje pois lisämunuaisen vajaatoimintaa, vaikka lääkäreiden mielestä varmaan sulkee. Minusta kannattaisi tehdä vielä Kyypakkaus-kokeilu (tästä on keskustelua Hoidot-alueella).

Kasvuhormonimittaukset eivät ihan hirveästi kerro, koska hormonia erittyy pulsseina ja IGF-1 kertoisi sen erityksestä paremmin (suomalaislääkäreiden mielestä ei, mutta hormoneihin erikoistuneiden belgialaislääkäreideni mielestä kyllä, tosin heidän mukaansa tulos on tosi monessa labrassa epäluotettava). Sen verran toki, että ainakin jonkin verran sitä erittyy.

"Yleinen" keskustelu sairaudestasi kannattaa mielestäni käydä kaikki tässä ketjussa. Toki voit postailla myös esim. tiettyjä oireitasi tai koetuloksiasi käsitteleviin olemassaoleviin ketjuihin, tai jos aloitat jonkin hoidon tai harkitset sitä. Esim. raudanpuutoksesta on foorumilla jo hyvää keskustelua ja kilpirauhasjuttuja on jauhettu paljon.