Heipä hei kaikille!

Oloni on toivoton. Ihan oikeasti. Olen rampannut lääkäriltä toiselle, syönyt kaikenlaisia lääkkeitä ja siltikin olo on kamala. Ollut vuosia.

Oikeastaan kaikki alkoi kolmekymppisenä, 7 vuotta sitten, kun minulla todettiin colitis ulcerosa. "On täällä tulehduksen merkkejä", sanoi lääkäri näytteistä, ja aloitettiin Asacol, jota popsin päivittäin suuren määrän. Arveluttaa nyt, olikohan kyseessä edes ko. tauti. No, pahenemisjaksoja on ollut, ja niitä on hoidettu kortisonikuurilla, joka onkin auttanut. Suolisto on kuitenkin kipeä jatkuvasti, ja ripulilla. Tämä on jo normaalitilani.

Sitten, kuutisen vuotta sitten minulla todettiin vakava masennus. Tähän kokeiltiin monia eri lääkkeitä, joista viimeisin Efexor, jota söin 4-5 vuotta lopetettiin tehoamattomana. Oli ihan kamalat vieroitusoireet, mutta itsemurhahalut jäivät sille tielleen. Mielenkiintoista sinänsä.

Olen myös rampannut kallonkutistajilla, eikä siitä mitään hyötyä ollut. Mitään vikaa ei löydy. Olen vain tuhottoman, kamalan uupunut ja väsynyt. Vuosi sitten menetin työpaikkani jatkuvien, "masennuksesta" johtuvien sairauspoissaolojeni takia, enkä ole pystynyt edes ajattelemaan töihinmenoa. Entisestä pirteästä ilopilleristä on tullut kotiin sulkeutuva, antisosiaalinen mörkö. Mörkö, joka ei edes joinain päivinä pääse sängystä ylös.

Viimeksi, kun kävin lääkärillä keskustelemassa jatkuvasta uupumuksestani, johon ei ole löytynyt syytä, sain lähetteen uniklinikalle. Öh? Okei, siis nukkuisin 24/7 helpostikin, ei minua ainakaan unettomuus vaivaa, ja unen laatunikin on mielestäni ihan ok, se ei vaan virkistä. Nukahtelin töissä jatkuvasti palavereihinkin, se oli todella kiusallista. Kilpparikokeetkin otettiin, tulokset kaikissa normaalit. Kaikki yleisverikokeet otettiin, tulokset normaalit. Olen siis täysin terve niiden mukaan. Kävin myös pari vuotta sitten näköhäiriöiden takia MRI:ssa, jossa löydettiin pääni sisältä hyvinvoivat, kauniit ja terveet aivot.

Lääkäri laittoi minut tekemään jonkun väsymystestin, jossa kysyttiin, esim. että nukahtelenko rattiin, kun ajan, kuinka tod näk nukahdan jos luen kirjaa. Tästä tuli hälyttävät tulokset. Kyllä, nukahtelen rattiin kun ajan pitkää matkaa ja kirjan ääreen joka kerta. Järkyttäviin, jatkuviin nivel- ja lihaskipuihini se määräsi Panacodia, jota olen yrittänyt säästellä, 50 kpl pakkaus kun meni ihan tuosta vaan. Niin paljon sattuu ranteisiin, sormiin, kyynärpäihin, olkapäihin, ristiselkään, nilkkoihin, niskaan, yläselkään ja polviin. Lääkäri mainitsi, että minulla saattaisi olla CFS, mutta kuittasin sen vain "pään sisäiseksi sairaudeksi" kunnes aloin aiheesta lukea. Järkytyin, kuinka hyvin yleisoireet sopivatkaan.

Oireeni siis pähkinänkuoressa:
- Järkyttävä uupumus koko ajan, nukun n. 12-14 tunnin yöunia ja sitten päivällä vielä helpostikin parin-kolmen tunniin päikkärit. Eikä ne auta, väsynyt olotila on koko ajan. Tämä on saanut minut vetäytymään neljän seinän sisälle, usein en edes jaksa lähteä ulkoiluttamaan koiriamme. Esim.kaupassakäynti, ruoan laitto tai pyykinpesu ovat usein täysin ylivoimaisia hommia jaksaa. Olen perheellinen ja kahden murkun äiti.
- Vakavat muistihäiriöt, sumuinen pää, lähimuisti on todella surkea nykyään. Entisessä ammatissani tämä haittasi todella paljon päivittäisiä tekemisiä, kun muistamista oli niin paljon. Minut nimettiinkin "räkälappukuningattareksi" sen takia, että kirjoitin kaiken muistiin.
- Nivel- ja lihaskivut joka puolella, varsinkin lihaskivut pohkeissa, pakarassa(vasen) ja hauiksissa. Nivelkipulista yllä.
- Migreeni ja usein toistuva päänsärky. Läsnä melkein koko ajan.
- Vatsaongelmat, ripulia usein ja suolisto kipeä.
- Masennuksenkaltaiset oireet, vaan mikään lääkitys ei ole auttanut, vaikka olen niitä monia vuosia popsinutkin.
- Kilpparin vajaatoimintamaiset oireet, vaikka arvot täysin normaalit.
- Kuukautishäiriöt ja selittämättömät alavatsakivut, joiden takia kävin tutkimuksissakin, endo-epäily, ei jatkotutkimuksia.
- Pulssi jatkuvasti yli sadan, jopa levossa. Okei, olen 15 kiloa ylipainoinen ja tupakoin, mutta lihaskuntoni on hyvä. Liikun nykyään silloin kun jaksan, aika harvoin, ellei oteta koirien lenkittelyä lukuun.
- Kolesteroliarvot koholla, varsinkin triglyseridi. Tähän söin Simvastatinia jonkun aikaa, mutta haittavaikutukset olivat ihan kamalat, ja lopetin. Tämäkin on jännää, koska syön hyvin terveellisesti. Tai ainakin söin, ennen kuin en enää jaksanut tarkkailla ruokavaliotani.

En käsitä, mitä teen. En ole omasta mielestäni ollenkaan työkykyinen, mutta töitä pitäisi silti jaksaa hakea ja sellaiseen mennä, jos sattuu pääsemään. Ainoa suhteellisen hyvä hetki päivässä on, kun sallin itselleni kipulääkkeen. Sen vaikutettua olo on jotakuinkin normaali hetken aikaa. Voisiko tämä olla CFS, ja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä?

Luultavasti sinulla on useita eri sairauksia - mikä täällä on hyvin tyypillistä. Hyvin suurella todennäköisyydellä sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka arvosi olisivat "normaalit". Suurin osa lääkäreistä, mukaan lukien endokrinologeista, ei osaa diagnosoida vajaatoimintaa. Hypotyreoosi selittäisi myös korkean kolesterolin, mahdollisesti myös kuukautishäiriöt ja osan kivuista.

Oliko sinulla mitään ruokamyrkytystä tms vatsatautia ennen kuin vatsaoireesi alkoivat? Matkustelitko ulkomailla? Onko tutkittu, ettei ripulin syy ole Giardia-niminen infektio? Milloin nivelkipusi alkoivat suhteessa vatsaoireisiin? Onko keliakia suljettu pois? Oletko kokeillut gluteenitonta ruokavaliota? Entä muita eliminaatioruokavalioita? Syötkö probiootteja? Entä D-vitamiinia? Onko suvussasi autoimmuunisairauksia (esim. reuma, ykköstyypin diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta)?

Jos asut Etelä-Suomessa, suosittelen hakeutumaan hoitoon Olli Pololle, joka on myös unilääkäri. Hän luultavasti määräisi sinulle LDN:ää, joka voisi auttaa CFS:ään (jos se on kyseessä) ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen (-"-). Mutta hän ei valitettavasti tunne kilpirauhasongelmia eikä vatsajuttuja, joten kannattaisi varmaan Kilpirauhasfoorumilta kysellä sen alan lääkäreitä. Antioksidanttiklinikka tai muu "funktionaalinen" lääkäri voisi olla hyvä vatsaongelmien selvittelyyn. Oli kyseessä mikä sairaus tahansa, lähes aina sitä voi helpottaa ruokavaliolla (usein myös lisäravinteilla). Joillain oireet saadaan niillä jopa kokonaan pois. Sopivin ruokavalio vaihtelee: joillain se on elävää ravintoa, toisilla karppausta, kolmannella maitotuotteiden ja gluteenin välttelyä jne.

Glutamiini on yksi melko edullinen lisäravinne, josta voi olla apua lähes kaikkiin suolistovaivoihin. Sitä tosin voi joutua käyttämään varsin isoja annoksia, jopa yli 10 grammaa päivässä, mutta haittavaikutukset ovat harvinaisia. Muita lisäravinteita löytyy tuolta Hoidot-osiosta. D-vitamiinin, probioottien ja glutamiinin lisäksi etenkin kalaöljy/omega-3-rasvat olisivat mielestäni kokeilun arvoisia, jos et niitä vielä ole käyttänyt.

...

Oletko huomannut, että muut oireet olisivat vähäisempiä, jos suoliston tila parempi?

Minulla on hermostovamma, mutta myös saman tyyppistä oireistoa jota kuvasit (väsymys, pään toiminnan huononeminen, hermosto-oireiden paheneminen, kehon tulehdustila),ja joka kulkee käsi kädessä suolisto-ongelmien vaikeusasteen kanssa. Ruokavalio itselläni pitää olla gluteeniton, maidoton, sokeriton ja vähähiilihydraattinen. En esim. voi syödä hedelmiä. Monet marjat sopii, mutta mansikka on liian hiilaripitoinen.

Kiitoksia kannanotoistanne.

Ensinnäkin ruokavaliosta voisin sanoa sen verran, että tuoreen maidon vaihdoin laktoosittomaan maitojuomaan, tuore maito vetää vatsani täysin pääsemättömiin päiviksi. Hapanmaitotuotteet ja juustot eivät aiheuta mitään. Ja ei, minulla ei ole laktoosi-intoleranssia. Myöskään tuore ruisleipä tai kaupan purkkihernekeitto ei sovi. Olen miettinyt karppaamista, mutta mitä se tekee sitten kolesteroliarvoille? Painoa pitäisi pudottaa ja samalla kolesterolia, mutta millä helvetillä sen jaksan tehdä?

Tuntuu, että nivelongelmat seuraavat vatsaongelmia; kunnon monen viikon ripulin jälkeen/kesken ripulikauden tulee aina nivelkipuja, jotka jatkuvat kuukausia, vaikka vatsan tila paranisikin. Paksusuolen tulehdus todettiin tuosta vaan, kun mulla oli ollut aika stressirikas kausi. Alkoi ripulointi, kamalat vatsakouristukset ja sitten lopulta lensi verta ja vatsa oli kuin kahdeksannella kuulla raskaana. Mitään ei voinut syödä, koska kahdenkymmenen minuutin kuluttua syömisestä tuli aivan kamalat kouristukset ja veri lensi. Tämä rauhoittui Asacolilla ja pitkällä kortisonikuurilla.

Päänsärkyä minulla on ollut aina. Migreenit alkoivat jo teini-iässä, ja koko ajan on sellainen normipäänsärky päällä. Siihen on jo tottunut.

Mutta tämä väsymys! Kertakaikkiaan lamauttava uupumus, sitä en voi käsittää. Nukun todellakin reilusti yli puolet vuorokaudesta, vaikka kuinka yrittäisin pysyä hereillä. Ja jos yritän pysyä hereillä, olen todella ärtynyt koko ajan, kun väsyttää niin maan perhanasti. Tämä väsymys pilaa elämäni.

Viimeisistä verikokeista ihmettelin sitä, kun tulehdusarvot eivät olleet kohonneet, vaikka otettiin kesken messevän ripulikauden. Eikös pitäisi jotain näkyä, kun on paksusuolessa tulehdus? Vai onko siellä?

Olen niiiiin järjettömän väsynyt ramppaamaan lääkäreillä, jotka vaan ottavat samoja verikokeita toistensa jälkeen ja toteavat, että mulla on kaikki erittäin kunnossa. En käsitä, mikä minua vaivaa. Olen terve, mutta tunnen itseni sairaammaksi kuin koskaan. Niin, no korvien välissä se varmaan on, kuten kaikki lääkärit sanovat. Herkästi määräävät vaikka mitä nuppilääkettä ja kirjoittavat psykan lähetteitä. Minä en ole päästäni vialla. Jokin muu vaivaa, mutta mikä?

Maijalle vielä vastauksia kysymyksiin:
*Ei ollut ruokamyrkytystä tai vatsatautia ennen kuin vatsani alkoi oireilla, enkä ollut ulkomailla. Stressiperäinen, sanottiin. Ei ole tietääkseni tutkittu Giardiaa.
*Nivelkivut ovat alkaneet muistaakseni noin viimeisen vuoden aikana. Keliakiaa ei ole suljettu pois, mutta viljoista ei tule mitään, ellen vedä ihan uunista tullutta ruisleipää. Se saa kaasutusta aikaiseksi.
*Probiootteja kokeilin kuurillisen edellisen ripulin aikana, ei mitään vaikutusta. Söin probiootteja+D-vitamiinia. Syön päivittäin kalaöljyä,Beroccaa, joka kattaa vitamiinintarpeeni, ja muutenkin kasviksia paljon.
*Suvussani ei ole mitään mainitsemistasi perinnöllisistä autoimmuunitaudeista, paitsi mummollani oli kakkostyypin diabetes vanhoilla päivillään. Korkea kolesteroli ja sydäntautiriskit tosin kulkee molemmilla puolin suvussa.

Juuri muuten tajusin, että tämä tolkuton väsymys ja niveloireet ovat alkaneet pari vuotta sitten, kun sairastuin vakavasti keuhkokuumeeseen saatuani rakennustyömaalta lakaistessani keuhkoihini runsaasti pölyä, joka sisälsi ties mitä. Varmaan kaikkea rotanpapanoista ja sieni-itiöistä lähtien. Menin todella huonoon kuntoon, mulla oli päivä elinaikaa lääkäreiden mielestä, mutta sarvikuonoannokset erilaisia antibiootteja tiputettuna pelasti henkeni. Kesti puolisen vuotta edes parantua ko. taudista, koska keuhkoihini jäi arpeutumia. Keuhkokuumeen aiheuttajaa ei koskaan löydetty, vaikka sairaalassa kaikenlaisia testejä tekivätkin. En tiedä mitä kaikkea testattiin, koska olin niin heikossa hapessa. Kyllä ne vampyyrit kävivät säännöllisesti sitä verta imemässä monta kertaa päivässä.

Keliakiaahan ei voi poissulkea, ellei ole tehty tutkimuksia tai ellet ole kokeillut olla vähintään useita viikkoja gluteenittomalla ruokavaliolla. Jotkut gluteeniyliherkät huomaavat, että gluteenin syöminen selvästi pahentaa oloa, mutta keliakiassa tila on niin pitkäkestoinen, ettei viljan vaikutusta siihen käytännössä itse huomaa, paitsi jos sen jättää pois. Jotkut huomaavat jo parissa päivässä paremman olon, toisilla menee viikkoja.

Nivel- ja suolistovaivat esiintyvät usein yhdessä. Yksi esimerkki on reaktiivinen artriitti eli niveltulehdus, joka voi olla seurausta joistain suolistoinfektioista. Selkärankareumaan liittyy usein suolistotulehdusta. Mutta kyllähän haavaiseen paksusuolentulehdukseenkin liittyy usein niveloireita. On tietysti hyvä kysymys, miksi ne alkoivat vasta tuon keuhkokuume-episodin jälkeen, jos ne liittyvät suolistovaivoihin...

Karppaaminenhan ei välttämättä nosta kolesterolia, joillain käy jopa päinvastoin. Karppaajan ei tarvitse ahmia lihaa, munia ja voita, vaan voi syödä esimerkiksi kalaa, soijaproteiinia ja kasvirasvoja. Mutta minusta kolesteroli ei ole tärkein murehtimisen aihe, varsinkin jos se johtuu kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jolloin sen hoitaminen voi ratkaista ongelman. Jos sinulla on ylipainoa, se viittaa myös kilpirauhasen vajaatoimintaan. Yleensähän haavaista paksusuolentulehdusta sairastavat ovat ennemminkin laihoja, koska ruoan imeytyminen on huonoa (riippuu toki siitä, mitä syöt).

Probiootteja on hyvin erilaisia, joten ehdottomasti kannattaa kokeilla enemmän kuin vain yksi valmiste! Eri ihmisillä auttavat eri bakteerikannat. Esim. itselläni apteekin Idoform toimi ennen, mutta sitten koostumusta vaihdettiin ja se muuttui täysin hyödyttömäksi. Kaksi muuta itselläni toimivaa valmistetta onneksi on löytänyt (ja Gefilus-tehojuoma auttoi myös), mutta useampia on tullut kokeiltua ja osoittautuneet turhiksi.

D-vitamiinia on aivan ehdoton syödä talvella vähintään 100 mcg päivässä, terveenkin ihmisen, mutta etenkin CFS:ää ja tulehduksellista suolistosairautta sairastavan. Arvot olisi kyllä hyvä testata, sillä monet tarvitsevat paljon suurempiakin määriä ja ihminen, jolla suolisto voi noin huonosti, voi hyvin kärsiä myös imeytymisvaikeuksista.

Yksi mahdollinen syy väsymykseen ja niveloireisiin on fluorokinolonimyrkytys, sillä jos olet saanut useita eri laajakirjoisia antibiootteja, olet lähes varmasti saanut myös näitä. Tällä palstalla on ollut keskustelija nimeltä Jonttu, joka sairastui vaikeasti vain yhden antibioottipillerin jälkeen ja on edelleen huonossa kunnossa, paljon huonommassakin, kuin silloin kun tämä tapahtui (tammikuussa 2006 muistaakseni). Kannattaa lukea hänen viestejään, esim. Hoidot-alueella ketju vältettävistä antibiooteista. Huono puoli tässä olisi se, että fluorokinolonimyrkytykseen on vähän mitään hoitoja (joitain on, mutta niitä on vaikea saada). Mutta toki suolistoasi voisi saada parempaan kuntoon, esim. LDN:llä.

Minulla niveloireet ja suolisto-oireet kulkevat käsi kädessä. Minulla epäiltiin selkärankareumaa jossain vaiheessa, kun tulehdusta SI-nivelissä, mutta päädyttiin, ettei tulehdus ole selkärankareumaa.

Tuon ruokavalion kanssa on itselläni ainakin melko temppuilua, että löytää sellaisen, joka ei aiheuta suolistotulehdusta. Minulla ei tähystyksissä ole ollut juurikaan tulehduslöydöstä, mutta olen kyllä tutkimushetkillä ollut dieetillä ja ei ole pahin tila ollut päällä. Minulle sokerin tai jopa gluteenittoman leivän tai hirssi/tattaripuuron syöminen on liian hiilarinen. Jos syö viljoja tai liikaa hiilareita, tuntuu suolisto pillastuvan ja jos sitä jatkaa, niin suolisto lamaantuu ja tulee säryt paksusuoleen. Ja tuolloin sitä on kyllä todella väsynyt.

Minulle maitohappobakteerien vaikutus on ollut aika olematon, vaikka olen ottanut tosi isojakin annoksia niitä. Tuntuu, että pitää olla monta asiaa kohdallaan suolistonhoidossa, että maitohappobakteerilla olisi vaikutusta.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla gluteenitonta dieettiä, vaikka testeissä ei näkyisi mitään. Minulla ei näy, mutta ne eivät minulle sovi. Samoin kannattaa kokeilla kokonaan maidotonta dieettiä, ettei ongelma olisi maitoproteiini. Laktoosi on maitosokeri. Viikossa luulisi jo jotain tapahtuvan.
Punainen liha aiheuttaa minulle noita niveltulehduksia. Mitä enemmän syön kasviksia ja vihreää, niin sitä paremmin sulisto voi. Protskuakin pitää ihmisen syödä, mutta tällä hetkellä mun ruoansulatus ei oikein jaksa hoidella tuota proteiinia.

Minulla ei muuten ole löytynyt juuri missään tutkimuksessa mitään suolisto- ja tulehdusoireita selittävää. Ainoa merkittävä löydös on se, että Antidiureettisen hormonin määrä on liian pieni veren osmolaliteettiin nähden. Funktionaalisen lääketieteen testeissä toki näkyi paljonkin hoidettavaa. Bakteerikanta oli päin seiniä muutama vuosi sitten, mutta oli parantunut merkittävästi myöhemmässä tutkimuksessa. Funktionaalisen lääketieteen testit ovat aika kalliita, esim. bakteerit + parasiitit testi tulee maksamaan n. 180e. Hivenainemääritykset useamman sata euroa yms.

Ja vielä tietoa, että minulla saattaa kehossa olla niin paha tulehdus, ettei pysy kunnolla seisaallaan, mutta tulehdusarvoissa ei näy mitään.

...

Kiitoksia jälleen vastauksistanne.

On vaikea miettiä, mistä aloittaisi tämän asian perinpohjaisen tutkimuksen, mutta jätin nyt sitten lääkärilleni aamulla soittopyynnön. Ajattelin, että mykoplasma ainakin pitää tutkia, jos sellainen sen keuhkokuumeen kautta olisi jäänyt päälle. Inhottaa olla sellaiseen lääkäriin yhteydessä, joka suurinpiirtein sanoi, että "sullon päässä vikaa, ota nappeja ja mee terapiaan, äläkä käy täällä valittamassa. Laihduta ja lopeta tupakointi. Heippa ja voi hyvin." Mutta pakko. Saan vielä käyttää ex-duunipaikan lääkäripalveluita ilmaiseksi muutaman kuukauden ajan, onneksi.

Mitä verikokeita suosittelette, että voisi otattaa tämän uupumuksen selvittämiseksi? Kilpparit on jo otettu, samoin kaikki normiarvot, kolesterolikin. Selkäranka kuvattiin viimeksi reaktiivisen artriitin tullessa suolistovaivan pahennuttua, löytyi ihan normaalia kulumaa vaan. Kyllä käsitän, että tämä nivelvaiva varmastikin kulkee käsi kädessä vatsaongelmien pahentumisen kanssa, joten siihen en ehkä kiinnittäisi kovinkaan huomiota.

Rinsessa, onko Sinulta testattu helikobakteeria? Mulla oli ripuliin taipumusta ennen helikohäätöä. Ripulointia voi olla kilpirauhasen liikatoiminnassa, mutta myös vajaatoiminnassa, mitä ei niin helposti oteta huomioon.

Kommentoin vielä tuota ruokavaliopuolta: en jättäisi karppaamista kokeilematta kolesterolin/sydän- ja verisuonitautien pelon takia, jos se muuten sopii omalle keholle. Minulla karppaus toimii hyvin ja pääsin mm. vatsaongelmista eroon sillä vuosia sitten.

Tämä "eläinrasva-->korkea kolesteroli-->SVT-taudit" -teoria ei ole läheskään niin yksioikoinen, kuin esim. koulussa on opetettu. Kuten Maija sanoi osalla (kuten minulla) karppaus, jopa eläinrasvapitoinen sellainen, itse asiassa parantaa kolesterolitasoja. Jopa kansanterveyslaitos myöntää rivien välissä, että keskimäärin hiilihydraatti on vähintään yhtä "pahaa" kolesterolille kuin tyydyttynyt rasva. Ja vaikka kokonaiskolesteroli hieman nousisikin, ei välttämättä kannata huolestua: ihan vaan esimerkkinä muistelen laajaa kansainvälistä tutkimusta (Interheart), jossa löydettiin 9 riskitekijää, jotka selittävät >90% sydänkohtausten syistä. Ja kolesteroli loistaa poissaolollaan. Vain yksi tekijöistä (ApoB/ApoA1) on etäisesti sukua kolesterolille, tai muistaakseni lähinnä "hyvän" kolesterolin HDL ja kokonaiskolesterolin suhteelle. (Muut riskitekijät olivat tupakointi, diabetes, kohonnut verenpaine, vyötärölihavuus, psykososiaaliset ongelmat, hedelmien/vihannesten syönnin vähyys, alkoholin käyttö ja liikunnan puute.)

Hyvä, sitoudun siis karppaamiseen heti, kun olen käynyt uusinta-kolesterolikokeissa. Katsotaan, miten käy . En tunne ko. ruokavaliota aikaisemmin, onko jotain hyviä nettisivuja tai kirjoja tms. joista opiskella?

Sain sentään lähetteen mykoplasmakokeisiin, sekä sisätautilääkärille...en tosin tiedä, miksi. Ko. lekuri taitaa haluta minusta eroon erittäin vahvasti, koska ei sitä kiinnosta selvittää tämän uupumuksen syytä näemmä.

Eilen käyty puhelinkeskustelu meni näin:

Minä: olisikohan järkeä katsoa mykoplasma, kun mulla oli silloin kaksi vuotta sitten se keuhkokuume, jota ei oikein hoidettu kunnolla? Kun se tuli rakennustyömaapölystä keuhkoihin, eikä syytä löydetty.
Lääkäri: No emmä tiedä onko siinä järkeä, mutta mene sit jos haluat, mä laitan lähetteen. Tuskinpa sitä on, 90 prosenttia testatuista saa tuloksen, että on joskus ollut, mutta ei ole aktiivinen. Se on sit eri asia jos se todetaan.
Minä: Miten eri asia?
Lääkäri: No sit pitää miettii sitä lääkitystä, mutta suthan on lääkitty jo silloin kaks vuotta sitten. Lähinnä en lähtis hakemaan mitään mykoa, ellei aikajana olis tota sellaset puoli vuotta taaksepäin.
Minä: Eikös se voi jäädä elimistöön vaikka miten pitkäksi aikaa? Eikä mua lääkitty silloin kaksi vuotta sitten, pari viikkoa söin jotain antibioottia keuhkokuumeeseen.
Lääkäri: No enmä siltikään sanois, että siinä mitään järkee on. Laitan sulle sisätautilääkärille lähetteen, varaa aika. Saatte sitten sen kanssa miettiä, mikä ton väsymyksen takana on.
Minä: Aha, okei...selvä sitten.

Halleluja vaan lääkäreistä, joita ei kiinnosta pätkääkään potilaan vointi.

Kuulumisia:

Juuri tänään sain tiedon, että minulta löytyi mykoplasma. Ei kuulemma tuore tartunta, mutta kuitenkin olemassa elimistössäni. Lääkäri ehdotti kolmen viikon antibiootti-häätökuuria ja sisätautilääkärin konsultointia. Kolme viikkoa tuntuu aika lyhyeltä, kun on kuitenkin hommannut asiasta tietoa, ja kuurit ovat näemmä puolenkin vuoden mittaisia. Muita mykoplasmaisia, miten teitä on hoidettu/miten olette oireilleet?

Karppauksesta löytyy varsin kattavasti tietoa sivustolta karppaus.info. Etenkin foorumin puolella löytyy kyllä vääntöä jokaisesta yksityiskohdasta. Toki minultakin voi kysyä, mutta sivusto on tuhat kertaa minua viisaampi.

Itse olen lukenut ainakin Atkinsin, Antti Heikkilän, Heljä Suuronen-Geib:in, Uffe Ravnskov:in ja Varpu Tavin kirjoja. Nykyään karppaus on sen verran pinnalla että kirjoja lienee paljon enemmänkin..