Monen mutkan kautta olen nyt sitten päätynyt kokeilemaan lääkettä. Olen yli vuoden jahkaillut aloitusta, koska eniten olen pelännyt sivuvaikutuksia ja niitähän on tullut...levoton ja ärtynyt olo, päänsärky, sydämen lisälyönnit, näön sumuisuus, käsien vapina ja hirveä jano koko ajan ! Myös pulssi on ollut matalampi ja verenpaine korkeampi. Toisaalta levottomia jalkoja ei ole ollut ja olen nukkunut siis vähän paremmin.

Takana vasta 4 päivää aloitusannoksella ja olen nyt vakaasti päättänyt kokeilla tämänkin kortin. Polo kyllä varoitteli, että voi tulla samoja oireita kun sairastumisen alussa & itseasiassa kaikki p***a alkoi n.10 vuotta sitten juuri tällaisilla oireilla!!!!

No, tämä kokeilu sitten päättyi hiton huonosti.

Eilen sydän alkoi lyödä ihan miten sattuu enkä pysynyt enää millään hereillä, kun oli niin järkyttävän huono olo. Olin jo hetken päivystykseen lähdössä, mitä en tosiaan helposti edes ajattele.

Tänään nyt enää jano, kropan heikkous ja päänsärky jäljellä ( nukuin tossa 12 tuntia heräämättä ), mutta mulla saa nyt LDN jäädä. Nyt sitten mietin, että mitäköhän tarkoittaa, että LDN teki näin kamalat oireet ? Onko se merkki CFS:stä vai siitä, että mulla onkin joku ihan muu sairaus ? En ole ennen lääkkeistä mitään tällaista saanut, joten oli ihan outo kokemus kyllä ja yleensä kun tämä on niin hyvin siedetty. Vähän juu pelottaa nyt !!!

Polon mukaan LDN:n haittavaikutukset ovat hyvä merkki, siitä että lääke alkaa toimia. Muissa sairauksissa LDN ei yleensä aiheuta mitään haittavaikutuksia (ja CFS:ssäkin harvemmin), esim. eräässä fibromyalgiatutkimuksessa LDN:llä oli vähemmän haittavaikutuksia kuin lumelääkkeellä.

Tosin joskus LDN:n aloitussivuvaikutukset voivat ilmeisesti johtua hypoglykemiasta (joka on ollut koko ajan, mutta LDN pahentaa sen oireita) tai siitä, että kehossa on sieni-infektio, kuten hiivaa tai hometta.

Osalle 1.5 mg aloitusannos on liian suuri. Nykyään kun LDN on tablettimuodossa, se voidaan puolittaa.

Minulla oli keskeisenä oireena jatkuva jano monta vuotta. Kun toivuin (Essuren poiston jälkeen), myös janotus lakkasi.

Minulla oli myös pahaa hypoglykemiaa, eikä syöminen, ei edes sokerin syöminen tai cokiksen juominen, nostanut verensokeriani. Monta vuotta minulla oli sokeriarvo pahimmillaan 2,2-2,5 välillä koko päivän.

Jostain syystä tuokin ongelma korjaantui kun toivuin.

En tiedä, miksi mulla ei kroppa ottanut vastaan nestettä eikä sokeria moneen vuoteen.