Krooninen väsymysoireyhtymä

Keskustelua kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja siihen liittyvistä aiheista
It is currently Sun Nov 19, 2017 04:14

All times are UTC + 2 hours [ DST ]




Post new topic Reply to topic  [ 46 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4  Next
Author Message
 Post subject:
PostPosted: Tue Feb 27, 2007 07:36 
Offline

Joined: Tue Jan 30, 2007 03:34
Posts: 185
Joo no voihan se näin olla.

Mitä tulee aktivismiin, niin itse en ole ainakaan nyt kovin innostunut, kun työsarka vaikuttaisi suurelta ja lopulta itselleni tulevasta hyödystä on paljon vähemmän varmuutta kuin jos itse kokeilen eri hoitoja. Luulen että olisi aika tärkeätä olla jonkinlainen ohjelma siitä, että miten CFS:ää sitten meidän mielestämme pitäisi testata ja hoitaa. Ja tästähän ei ole minkäänlaista konsensusta. Olenko pessimisti, jos ajattelen että maksimissaan pääsisimme siihen pisteeseen mihin MS-ihmiset, että saisimme Kela-korvattuja lääkkeitä jotka toimivat pienelle osalle.

Kenties ne suomalaiset artikkelit olisivat parempi alku, ja sitten iskisi Saksaan jos taustajoukkoihin on saatu esim. CFS-ihmisten omaisia, joilla on paljon energiaa pitää yllä sitä herätettyä liekkiä.


Top
 Profile  
 
 Post subject: Re: Harmillista lääkäreiden suhtautuminen
PostPosted: Wed Mar 21, 2007 12:35 
Offline

Joined: Wed Mar 21, 2007 10:27
Posts: 6
Location: Pohjois-Pohjanmaa
Heips!

Tosi harmillista on lääkäreiden suhtautuminen vielä, mutta toivottavasti jatkossa tieto lisääntyy ja sitä myötä myös potilaiden kohtelu ja taudin diagnosointi paranee!

Sikäli me kaikki cfs-ihmiset teemme hyvää työtä tässä sairastaessamme, että moni lääkäri saa ehkä ensimmäisen kerran kauttamme tästä sairaudesta/oireyhtymästä tiedon ja jospa heistä lääkäreistä joku sitten jatkossa on parempi lääkäri kun hankkii tietoa lisää.

Itselleni sattui tällainen hyvä lääkäri, joka tiesi paljon cfs:stä ja totesi useiden kokeiden jälkeen minulla olevan muistin ja keskittymiskyvyn heikentymistä, kurkkukipua, korvakipua, aristavia imusolmukkeita, unihäiriöitä, lihas- ja nivelkipuja, uudenlaista päänsärkyä migreenin lisäksi, rasituksen jälkeistä voimakasta väsymystä, lämpöilyä, helteen ja kylmyyden huonoa sietokykyä, alkoholin ja lääkkeiden huonoa sietokykyä, allergioita ja masennustakin, tosin lievää.

Hän sanoi, että tarvitsen ehdottomasti sairauslomaa, mutta Kela ei sitä välttämättä myönnä tällä diagnoosilla, joten hän laittaa diagnoosiksi masennuksen. Nyt sitten ollaan tavallaan väärällä diagnoosilla sairauslomalla, vaikka kieltämättä masennustakin ilmenee varsinkin niinä oikein pahoina päivinä. Luultavasti sitä jossain vaiheessa sitten joutuu eläkkeelle psyykkisten syiden vuoksi, kun ei cfs:llä kai eläkkeelle voi päästä.

Harmittihan se, että diagnoosiksi laitettiin masennus, mutta lääkäri sanoi, että Kela ei välttämättä myönnä sairauslomaa cfs -diagnoosilla ja niinhän on joillekin valitettavasti käynytkin.

Lääkäri sanoi, että jos kerron sukulaisille ja ystäville sairastavani cfs:ää, niin se on totta, mutta myös Kelalle lähtevä masennustodistus on totta.

Kuitenkin helpottavaa on tietää nyt syyt, miksi näitä ihmeellisiä oireita, kuten pään sumuisuutta (joku brainfog tms.) ja muita on ja yritän ajatella myönteisesti, että jotenkin saan itseni parempaan kuntoon.

Lääkäri arveli, että 10 vuoden kuluttua tiedetään cfs:stä jo enemmän, eli saman homma kuin fibromyalgian kanssa. Joudumme valitettavasti kärsimään usein lääkäreiden huonosta kohtelusta, kun vaivojemme sanotaan olevan vain korvienvälistä johtuvia tai toiminnallisia, mutta ajatelkaamme, että tilanne kokoajan paranee ja terveytemme myös.

Voimia kaikille!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri May 11, 2007 06:44 
Offline

Joined: Sat Sep 16, 2006 11:40
Posts: 72
No niin, avautumista seuraa taas kun ottaa niin päähän. Se mun parempi jakso loppui taas lyhyeen ja nyt on ihan kaamee väsy yms. Oon tässä odotellut yli kaksi viikkoa uusia lääkkeitäni apteekista, että pääsis kokeileen. Reseptissä oli häikkää tai siis se oli vääränlainen (mitä YA ei kai sanonut lääkärilleni kun hän sinne soitti ja kysyi reseptivaatimuksia). Tämä siis vastaanotolla yli kaksi viikkoa sitten ja samana päivänä kiikutin erityislupahakemuksen YA:in ja sieltä soitti seuraavana päivänä tosta häikästä ja sanoi soittaneensa jo lääkärille. No meni viikko ja soitin YA:in, jossa eivät olleet saaneet puuttuvaa reseptiä. Soitin sitten "vaki"hoitajalle ja pyysin häntä muistuttamaan lääkäriä asiasta. Ei mitään. Tiisataina laitoin lääkärille sähköpostia. Eikä edelleenkään mitään vastausta. Soittaminen on hieman hankalaa kun on niin harvoin paikalla ja kiltisti olen ajatellut etten koko aikaa hätyyttäis. Äsken kävin hakemassa YA:sta koirille matolääkkeitä ja kysyin samalla tilannetta. Selvisi että olivat silloin pari viikkoa sitten jättäneet lääkärille viestin, eivät olleet puhuneet hänen kanssaan. V****taa kun maanantaina olis tentti ja lukemisesta ei oikein oo tullut mitään ja tuskin tentin tekemisestäkään. Tiistaina olis toisen lääkärin konsultaatio, mitä ennen piti olla kokeiltuna toi lääke. Mulla menee kyllä niin hermot ton tietyn polin toimintaan, kun siellä ei mikään ikinä toimi. :evil: Tuntuu niin kauheen raskaalta olla aina sinne soittelemassa ja vaatimassa kun ei sieltä muuten ikinä tuu niitä aikoja mitä on luvattu eikä näköjään viestitkään taida mennä eteenpäin. Ja hemmetti kun mä oon se potilas! Kai sitä pitäis vaan olla tyytyväinen et on edes lääkäri joka on motivoitunut auttamaan, mutta kun toi kaikki muu... Ei jaksaisi tällaista.

Muutenkin tää tilanne on kyllä ihan syvältä. Oon koittanu vähän opiskella (Kelalta salaa) ts. oon muutaman kuukauden käyny kerran viikossa koululla suorittamassa kahta kurssia. A-todistukset on menneet hyvin läpi, mutta B-lausunnosta ei oo viä mitään kuulunu ja vähän pahaa pelkään... Mulla on vähän toiveissa et jos kesän aikana sais jotain helpotusta oireisiin niin, että koittais syksyllä opiskella puolipäiväisesti ja hakis sitä jotain osasairauspäivärahaa Kelalta, tosin vähän luulen ettei Kela oikein ajatuksesta tykkää.


Last edited by Ella on Sat Sep 15, 2007 06:28, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed May 16, 2007 07:14 
Offline

Joined: Fri Jul 21, 2006 01:12
Posts: 367
Muakin vähän masentaa lääkärissä käynnin jälkeen, koska lääkärin mielestä minun kannattaisi kokeilla masennuslääkettä.. Edes masentuneena en käyttänyt ko lääkkeitä, että miksi sitten nyt!?
Mun käsittääkseni masennuslääkkeet eivät ole kauhean terveellisiä CFS:ää sairastavalle. Tai kenelle ne nyt olisivat! Kauhean pitkä lista haittavaikutuksia .
Mutta sattui vain olemaan huono päivä käydä lääkärissä ja myönnän, että tänä keväänä olen ollut vähän tylsistynyt tähän sairauteen ja en ole saanut aikaiseksi kauheasti. Mutta kai se on normaalia, että on vähän rankkaa tällaisen sairauden kanssa?! Ne fiilikset tulee ja menee..

Sitten lääkärini kyseli (ystävällismielisesti varmaan), että voisiko tämä minun sairaus kenties olla tekosyy, jonka varjolla voin jättäytyä elämästä sivuun! OMG! Joten eipä sitä tiedä itkeäkö vaiko nauraa.. Miksei voi vaan uskoa, että asia on just niinkuin sanon: sain rajun virustaudin, jonka seurauksena sain tämän sairauden. Että ei ole mitään piilomerkitystä taikka traumaa jne.

No täytyy ymmärtää, olen vaikea potilas, kai siinä lääkärikin alkaa tulla hulluksi.

Että sellaista. Kai ne parhaansa tekevät tai eivät vaan yksinkertaisesti tiedä miten auttaisivat meitä. Kukahan tietäisi?

No eiköhän tää tästä. Toivotaan parasta.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Oct 31, 2007 11:13 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5954
Location: Amsterdam, Hollanti
Tämä nyt ei oikeasti koske lääkäreitä vaan sairaanhoitajia. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet vain ja ainoastaan hyviä, niin tavallisista hoitajista, labrahoitajista kuin röntgenhoitajistakin yms.

Maanantaina olin Kätilöopiston KNF-osastolla MSLT-testissä, eli katsottiin nukahdanko päivällä (no en nukahtanut). Tätä varten laitettiin päähän elektrodit. Hoitajan tapa hieroa pastaa ihoon oli vähintäänkin väkivaltainen. Lopputuloksena oli, että minulla on otsassa edelleen tosi pahan näköinen jälki (näyttää kuin olisin ollut tappelussa) ja päänahka on monesta kohtaa rikki, mm. korvien taustat ovat karheita kuin hiekkapaperi, ilmeisesti ruvella (ainakin iho on rikki, se tuli huomattua kun laitoin päälle alkoholipitoista propolisuutetta). Unitutkimuksessa laitettiin samat elektrodit eikä se sattunut ollenkaan, eikä ihoon jäänyt mitään jälkiä.

Kyllä vähän kyrsii nyt. Viikonloppuna pitäisi mennä ihmisten ilmoillekin enkä haluaisi näyttää tappelussa olleelta, mutta enpä usko otsajäljen parissa päivässä parantuvan. En yhtään ihmettelisi vaikka siihen jäisi arpi, se vasta siistiä olisikin. Aion kyllä soittaa Kätilöopistolle ja valittaa, mutta tuskinpa niitä kiinnostaa. Julkiselta nyt ei ole varmaan toivoakaan saada esim. korvauksia mahdollisesta pysyvästä kosmeettisesta haitasta. :-P

Ja menin tuohonkin tutkimukseen vain, ettei neurologi pitäisi minua hankalana potilaana, sillä olin kieltäytynyt vuoden alussa lumbaalipunktiosta ja se ei miellyttänyt häntä lainkaan. Kyllä nyt tuntuu fiksulta.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Oct 31, 2007 10:45 
Offline

Joined: Wed Dec 13, 2006 07:13
Posts: 281
just me wrote:
Edes masentuneena en käyttänyt ko lääkkeitä, että miksi sitten nyt!?
Mun käsittääkseni masennuslääkkeet eivät ole kauhean terveellisiä CFS:ää sairastavalle. Tai kenelle ne nyt olisivat! Kauhean pitkä lista haittavaikutuksia .

Minä en oiken ymmärrä mikä kammo ihmisillä on masennuslääkkeitä kohtaan. (En nyt siis viittaa vain just me:n viestiin, vaan ylipäätään olen tehnyt tällaisen havainnon.) Onko se jotain "hulluksi" leimautumisen pelkoa, vai mistä siinä on kyse? Itse kokeilin omasta pyynnöstäni masennuslääkettä nyt syksyllä 1,5 kuukauden ajan ja ei se minusta mitään kummajaista tehnyt. Yöunet kylläkin jäivät vähiin, kun heräilin koko ajan, mutta sitä nyt sattuu muutenkin.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Oct 31, 2007 10:52 
Offline

Joined: Wed Dec 13, 2006 07:13
Posts: 281
Kävin viime viikolla työterveyden fysioterapeutilla selkäkipujen kanssa ja tulin maininneeksi väsymysoireyhtymän kun epäilin siitä tulleiden lihaskipujen olleen osasyyllisenä paria päivää myöhemmin tulleeseen varsinaiseen selkäkipuun. Yllätyksekseni fysioterapeutti lateli omia näkemyksiään väsymysoireyhtymästä ja siihen liittyvistä kivuista kuin apteekin hyllyltä. Oli sitten ilmeisesti joko ottanut selvää sairaudesta tietojeni perusteella tai sitten "oma" lääkärini on puinut tilannettani jossain palaverissa muiden kanssa. Eli kyllä se tieto tuntuu pikkuhiljaa leviävän. :D


Top
 Profile  
 
 Post subject: Lumbaalipunktio ?
PostPosted: Fri Nov 02, 2007 11:11 
Offline

Joined: Wed Apr 11, 2007 09:59
Posts: 371
Maija wrote:
Ja menin tuohonkin tutkimukseen vain, ettei neurologi pitäisi minua hankalana potilaana, sillä olin kieltäytynyt vuoden alussa lumbaalipunktiosta ja se ei miellyttänyt häntä lainkaan.
Miksi kieltäydyit lumbaalipunktiosta ? liittyykö siihen jotain riskejä, joista ei yleensä puhuta ?

Omakin havainto on, että jos lääkärille tulee jossain vaiheessa olo, että ns johtoasemaansa ei kunnioiteta, siitä joutuu kärsimään tavalla tai toisella. Valitettavasti näin..

_________________
Central Sensitivity Syndrome


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri Nov 02, 2007 12:14 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5954
Location: Amsterdam, Hollanti
Koska testillä haluttiin vain selvittää, onko minulla MS-tauti. Sitähän ei lumbaalipunktiolla pysty erottamaan CFS:stä, vaikka usein näin luullaan, koska CFS:ssä esiintyy usein tismalleen samanlaisia muutoksia. Tämä on tiedetty jo 80-luvulta asti. Minä en todellakaan mene invasiivisiin tutkimuksiin (joihin liittyy riskejä), jotka ovat hyödyttömiä. Suurin riskihän tuossa on se monen päivän todella piinallinen päänsärky, joka jostain syystä tulee lähes poikkeuksetta CFS:ää sairastaville. Ja kyllä siinä on teoreettiset mahdollisuudet myös mm. halvaantua tai saada keskushermostoinfektio. Hematoomat ja veritulpat ovat harvinaisia, joskin hieman noita yleisempiä komplikaatioita. Tuskin HYKSillä tästä kertovat.

Kannattaa aina miettiä, haluaako oikeasti mennä invasiiviseen tai riskejä sisältävään tutkimukseen, jonka hyödyt ovat kyseenalaiset. Esimerkiksi eräs CFS:ää sairastava ystävä käytännössä kiristettiin/manipuloitiin sylkirauhasen biopsiaan, koska CFS:ää heikosti tuntevat lääkärit uskoivat hänen sairastavan Sjögrenin syndroomaa. Hänelle tuli tästä operaatiosta ilmeisesti pysyvä hermovaurio. Tätä riskiä ei ollut millään lailla etukäteen kerrottu.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri Nov 02, 2007 09:33 
Offline

Joined: Wed Apr 04, 2007 06:15
Posts: 103
Eipä tosiaan koskaan ole kerrottu ym. asioita lumbaalipunktiosta - reilu viikko sitten tehtiin taas uudestaan - on se kumma, ettei kerralla voi tehdä kaikkia kokeita ja eikö selköydinnesteen pitäisi säily pitkään, jotta uudet kokeet ja II-näytteet voi tehdä tarvittaessa.

Onneksi minulle ei noista ole tullut päänsärkyjä (tai muita oireita). Sitkeästi vaan likvorissa on kohonneet proteiinipitoisuudet, albumi, yms. koholla - kuitenkin nk. indeksi (??) on raja-arvo, joten ei tuostakaan ole sen enempää hyötyä ole, samoin oligoklonateelista oli viitteitä, joten niitä nyt tutkitaan (taas) tarkemmin.

Vihdoin tuli myös vastaus immunologisista tutkimuksista (rokotevasta-aineista). Hirveästi tutkimustuloksessa oli tekstiä, mutta käytännössä elimistöni ei muodostanut vasta-aineita rokotteita kohtaan. Tutkimustuloksissa oli maininta SAD- ja CVI(D)-taudista. Lisäksi on maininta eri IGA- ja IGG-vajeista sekä se ettei elimistöni pysty muodostamaan T-soluista riippumattomia B-soluvasteita.

Tuo tutkimustulos ja teksti ei kyllä avautunut minulle, eikä sen perusteella muuhun päädytty kuin uusiin tutkimuksiin, joista eka oli likvor-näyte. Aika kuluttavan raskasta tämä ajoittain on, lääkäri itsekin myönsi, että tilanne on "kinkkinen", kun lääketiede lähtee siitä, että pitää olla aika selkeät tutkimustulokset ennenkuin diagnoosia/hoitoa voi aloittaa. Kuulemma immunoglobuliininkin hoitoperusteita on tiukennettu, kun se on niin kallista.

Sinänsä tilanteen ymmärtää, mutta toisaalta monien bakteeri- ja virusinfektioiden tutkimusmenetelmien luotettavuus on erittäin huono, Borrelia lienee tästä hyvä esimerkki - senkin diagnoosi (pitäisi) on aina kliininen, kuitenkaan hoitoa ei saa, jos koetulokset ovat negatiiviset/raja.arvo.


Top
 Profile  
 
 Post subject: Hoh hoh...
PostPosted: Mon Mar 10, 2008 01:26 
Offline

Joined: Thu Nov 22, 2007 01:48
Posts: 195
Location: Helsinki
Oli taas niin "mukava" käynti yksityisellä sisätautilääkärillä. Lääkärin "hoito" kamalaan väsymykseen/uupumukseeni ja lihasten kipeyteen ja huonoon palautumiseen oli mikäpä muu kuin kunnon hikiliikunta :!: Mitä väliä, että minulla on fibromyalgia, kilpirauhasen vajaatoiminta, rasitusastma ja cfs:kin epäilyssä, mutta kunnon rääkkäys liikunta parantaa lääkärin mukaan kaikki vaivat :!: se ei kuulema ole niin vaarallista vaikka "vähän" väsyttäisi ja sattuisikin. Kunnon veren maku suussa liikunta joka päivä parantaa kaikki vaivat.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mon Mar 10, 2008 02:40 
Offline

Joined: Fri Jan 25, 2008 04:40
Posts: 1744
Voi eiii!
Miksi lääkärit eivät yleensä halua/viitsi tutkia?


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Feb 18, 2009 01:50 
Offline

Joined: Fri Nov 07, 2008 12:23
Posts: 486
Olen tavannut joitain aivan mahtavia lääkäreitä, jotka ovat selvästi oikealla alalla: he ovat sosiaalisesti taitavia, tunnollisia ja ammattitaitoisia eivätkä pelkää haasteita. Olen tavannut myös keskivertolääkäreitä - tietenkin heitäkin on, sillä onhan jokaisessa ammatissa niin erityisen taitavia, keskivertoja kuin keskimääräistä huonompiakin suorittajia.

Olen törmännyt myös täysin sairaisiin ja käsittämättömän kierosti ajatteleviin lääkäreihin, joista en edes halua alkaa avautua. Onneksi heitä on kuitenkin suhteellisen vähän, ja näin jälkikäteen (kun heistä ei ole enää millään tavalla riippuvainen) heitä voi muistella jossain määrin jopa hyvällä - olen ollut aina kiinnostunut psykologiasta ja ylipäätään ihmisten erilaisista ajattelutavoista, joten nämä häiriintyneet valkotakkiset ovat olleet ihan mielenkiintoisia tapauksia psykologisesta näkökulmasta 8)

Mutta se, mistä aioin avautua... Näin muutama viikko sitten verikoetuloksiani muutaman vuoden varrelta. Noin 1/3 niistä oli poikkeavia. Osa tuloksista oli huomattavan poikkeavia, osa vain vähän - mutta poikkeavia ne olivat jokatapauksessa. Silti lähes jokaisessa lausunnossa verikokeisiin liittyvät maininnat ovat viitanneet aina siihen, ettei mitään merkittävää ole löytynyt, eikä minulle ole useimmiten edes mainittu poikkeavista tuloksista (paitsi silloin kun tulokset ovat olleet niin hälyttäviä, että lääkäri on passittanut suoraan päivystykseen). Useimmiten kommentit ovat olleet luokkaa "joskus flunssan jälkeen jää vähän paha olo, mutta kyllä se menee itsestään ohi" (tämä kommentti tuli silloin kun olin sairastanut CFS:ää kuusi vuotta) tai että "sä olet varmaan ylioppilaskirjoitusten takia väsynyt" (vaikka olin ollut ennen ylioppilaskirjoituksiakin jo noin viisi vuotta sairas).

Ymmärrän tämän logiikan, jos ihmisellä ei ole oireita: jos joku tuntee itsensä täysin terveeksi ja on oireeton, poikkeavilla veriarvoilla tuskin on niin hirveästi merkitystä. Mutta jos potilaalla on oireita ja lukuisten verikokeiden ideana on nimenomaan löytää selitys oireille, en käsitä, miksi poikkeavat tuloksetkin leimataan normaaleiksi. Sama koskee poikkeavia EKG-tuloksia ("no ne piuhat oli varmaan jotenkin huonosti kiinni") ja röntgenkuvia ("no on tuo sun keuhkokuva ihan riittävästi normaalin rajoissa"). Tällainen toiminta tulee varmasti todella kalliiksi yhteiskunnalle, kun tutkimuksia tehdään täysin turhaan välittämättä niiden tuloksista.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Feb 19, 2009 12:13 
Offline

Joined: Sun Feb 15, 2009 10:03
Posts: 48
Pikku Myy wrote:
Sama koskee poikkeavia EKG-tuloksia ("no ne piuhat oli varmaan jotenkin huonosti kiinni") ja röntgenkuvia ("no on tuo sun keuhkokuva ihan riittävästi normaalin rajoissa"). Tällainen toiminta tulee varmasti todella kalliiksi yhteiskunnalle, kun tutkimuksia tehdään täysin turhaan välittämättä niiden tuloksista.


Oli pakko kaivaa muutaman vuoden vanha EKG esille ja tarkistaa mitä siinä luki. Muistan vaan ihmetelleeni, kun lääkäri sivuutti käyrän tuhahtamalla sen olevan kunnossa.

"Sinus rhythm, atrial premature complex(es), qrs(t) contour abnormality, consider anterolateral muocardial damage. Unconfirmed report." En tiedä yhtään mitä tuo sitten tarkottaa, mutta ilmeisemmin EKG-laite arpoo mahdollisia ongelmia, jotka lääkärin kuuluisi tarkistaa ja tulkita.

Minkä takia lääkärit eivät voi selittää potilaille, miksi joku arvo poikkeaa normaalista, mutta on silti ok. Tämäkin oli vielä yksityisellä!


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Feb 19, 2009 09:49 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5954
Location: Amsterdam, Hollanti
Minulle tehtiin 2002 terveyskeskuksessa EKG. Kone löysi pahoja poikkeavuuksia T-aalloissa. Kyselin siitä netissä tuntemaltani sairaanhoitajalta. Hän oli samaa mieltä, että jokin oli pahasti vialla. Tk-lääkäri sanoi, ettei osannut siihen sanoa mitään.

Kuusi vuotta myöhemmin selvisi, että ko. lääkäri oli EKG:n perusteella diagnosoinut minulla todennäköisen myokardiitin eli sydänlihastulehduksen. Mitä hän sanoi minulle? "Harrasta enemmän liikuntaa!"

En tunne noita sinulta löytyneitä mahdollisia poikkeavuuksia. Ne voivat olla koneen virhetulkintoja, tai ne voivat olla joitain oikeita ongelmia. Ilmeisesti (mitä aiheesta löydän tietoa) tuo QRST contour abnormality voi viitata samantyyliseen T-aalto-ongelmaan (T-aallot ovat kääntyneet) joka minullakin on ja joka on useimmilla CFS-potilailla, mutta harvoin kaiken aikaa ja yleensä löytyykin vain Holterissa. Noista atrial premature complexeista en osaa sanoa, ilmeisesti kyse sydämentykytyksestä.

Jos nämä löydökset ovat oikein eivätkä koneen väärin tulkitsemia, ne kyllä ehdottomasti vaatisivat jatkotutkimuksia (esim. sydämen ultraääni). Toisaalta siinäkään eivät läheskään kaikki ongelmat näy, minullekin jäi tutkimuksen jälkeen edelleen papereihin myokardiittiepäily, jota ei kumottu tai vahvistettu. Lisäksi löytyi CFS:n aiheuttama läppävika, hiippaläpän takaisinvuoto.

EDIT: Myy, jos sinua kiinnostaa, onko käyrässä oikeaa vikaa, tällä sivulla ilmeisesti joku lääkäri vastaa ilmaiseksi sähköpostilla lähetettyihin kardiologiaa koskeviin kysymyksiin, jos osaat kirjoittaa englantia. Käytännössä tosin varmaan hän pyytäisi (skannatun tai digikameralla kuvatun) kopion EKG:stäsi. http://www.rjmatthewsmd.com/Message/m3.htm


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 46 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4  Next

All times are UTC + 2 hours [ DST ]


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group