Krooninen väsymysoireyhtymä

Keskustelua kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja siihen liittyvistä aiheista
It is currently Thu Nov 23, 2017 04:12

All times are UTC + 2 hours [ DST ]




Post new topic Reply to topic  [ 420 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4, 5, 6 ... 28  Next
Author Message
 Post subject:
PostPosted: Wed Sep 20, 2006 08:43 
Offline

Joined: Wed Sep 20, 2006 03:14
Posts: 5
Jonttu wrote:
Toni, yks kysymys: söitkö jonkun antibioottikuurin tohon keuhkoputkentulehdukseen ja jos niin ja minkä nimistä?


Söin silloin Kefexiniä yhden kuurin.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Mon Oct 02, 2006 05:33 
Offline

Joined: Fri Jul 21, 2006 01:12
Posts: 367
Ella sanoi: (en taida osata viitata)
Päätin kokeilla antioksidanttihoitoa. Hoitoa yritin sinnikkästi puolen vuoden ajan, mutta se kävi täysin mahdottomaksi. En enää saanut nieltyä tabletteja ja kapseleita, joita olisi pitänyt ottaa noin 70 päivässä ja lisäksi kaikenmaailman rouheita, jääpaloja, öljyjä yms. Kun tästä lääkärille kerroin, hän totesi että taidat olla liian hemmoteltu! Se loppui sitten siihen. Kokeilu lääkäreineen ja labrakokeineen maksoi noin 2000e, enkä kokenut saaneeni minkäänlaista helpotusta väsymykseeni.

Hei Ella ja muut, minullakin on kokemusta antioksidanttiklinikasta. Tosi toiveikas olin sen suhteen, että auttaisi minua, mutta toisin kävi. En huomannut mitään muutosta, käytin näitä valmisteita 2-3 kk (siinä oli kyllä kaikki mahdolliset vitamiinit, hivenaineet, kalaöljyt, neurolipidit, vehnänorasmehut, ravinnejauheet, Q10 jne.) Kuukaudessa maksoivat ehkä 250 euroa. Harmittaa jälkeenpäin, että kulutin todella paljon rahaa näihin tutkimuksiin, mutta ehkä en sitten halunnut jäädä jossittelemaan, että jos ne antioksidantit sun muut olisivat kuitenkin auttaneet. Tällä hetkellä käyttöön ovat jääneet vehnänoras ja kalaöljyvalmisteet, muitakin kyllä pitäisi.

Ella:
”Joo, mäkin oon ollut tosi väsynyt viime aikoina.” Tuntuu, että oikeesti tosi harva ymmärtää.

Musta tuntuu myös, että keskustelut tästä sairaudesta menee aina ihan naurettavaksi. Ehkä seuraavaksi sanon, että jollet ota sairauttani vakavasti, ehkä voimme olla keskustelematta siitä!

Jaksamista.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Nov 15, 2006 10:13 
Offline

Joined: Mon Oct 23, 2006 05:06
Posts: 119
...


Last edited by Jaana on Wed Jan 17, 2007 03:15, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Nov 15, 2006 10:14 
Offline

Joined: Mon Oct 23, 2006 05:06
Posts: 119
...


Last edited by Jaana on Sun Oct 03, 2010 07:08, edited 2 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Sat Dec 09, 2006 07:49 
Offline

Joined: Sat Dec 09, 2006 07:28
Posts: 7
Olen 40-kymppinen nainen maatalousalalla. Oireeni alkoivat n. 8-9 vuotta sitten. En ole saanut virallista diagnoosia tähän :( . Mutta helpotti kun sain tietää tästä taudista :)


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Tue Jan 23, 2007 06:31 
Offline

Joined: Wed Dec 13, 2006 07:13
Posts: 281
Olen 32-vuotias nainen ja sairastuin syksyllä 2004. Ihmettelin, kun "jo ohimennyt (helppo) flunssa" palasi uudelleen viikko-pari päättymisensä jälkeen. Ainoana oireena tosin oli pelkkä kuume.

Kuuden viikon jälkeen menin lääkärille. Ensireaktio oli: "No mikäs sinut nyt sitten sai tulemaan?" ja sain mielikuvan, että jos en olisi ollut työtön, lääkäri olisi ilmeisesti pitänyt minua tyhjän marisijana, sairasloman vinkujana. Sitten aloitettiin verikokeissa hyppääminen, pientä verenkuvaa otettiin varmaan joka toinen viikko puolen vuoden ajan... Olin juuri käynyt astmatesteissä - ei astmaa - ja siihen liittyen oli tuoreet keuhkokuvatkin, otettiin kilpirauhastestit ja kilpirauhasen tulehdustestit. Kaikki normaalia, ainoastaan crp aina vähän koholla. Itse ehdotin lääkärille, että olisiko kaamosmasennus voinut yhtäkkiä muuttua fyysiseksi (kuumeilun alkamisajankohta sopi täysin kaamosmasennukseen) tai voisiko kyseessä olla krooninen väsymysoireyhtymä (!!!), mutta lääkäri sivuutti ne epätodennäköisinä.

Ensimmäinen puoli vuotta meni melkein petissä, kun kuume veti ihan veteläksi, vaikkei se koskaan noussutkaan yli 37,3:n. En jaksanut monesti edes makuulta katsoa telkkaria, kun väsytti niin hirveästi. Muita oireita oli lähinnä lähes päivittäinen huimaus ensimmäisen vuoden ajan ja päänsärkyäkin aina välillä, kuumeeseen liittyen. Keväällä oireet alkoivat pikkuhiljaa helpottamaan ja kuumeettomien välipäivien määrä piteni ja piteni kesää kohti. Alkukesästä pääsin keskussairaalan sisätautipolille, missä otettiin kunnon verenluovutussatsillinen verikokeita (reumatekijät, tumavasta-aineet ja mitä lie). Verikokeista ainoastaan munuaisten kreatiniiniarvo oli aavistuksen koholla, muttei niin paljoa että siitä olisi voinut päätellä mitään. Vatsaultrassakaan ei näkynyt mitään erikoista. "Odotellaan muita oireita.", sanoi lääkäri.

Kesän aikana olo parani ja olin suurimman osan kesästä ihan oireeton. Pääsin toukokuun alussa töihin, vaikka vielä helmi-maaliskuussa se olisi ollut ihan mahdoton ajatus. Pystyin myös tekemään esim. parinkymmenen kilometrin pyöräilylenkkejä ilman mitään ongelmia. Syksyllä kuumeilu kuitenkin alkoi taas uudestaan ja töissä käynti oli todella rankkaa. Huomasin myös, että liikuntaa ei kärsinyt enää harrastaa: muutaman kilometrin kävelylenkin jälkeen saatoin olla seuraavat kaksi päivää niin väsynyt, että meinasin töissä nukahtaa seisaalleen.

Vuodenvaihteessa sain uuden työpaikan toisella paikkakunnalla ja kuumeilu ja sen myötä huimauskin helpotti taas vähän ja aina vain enemmän kesää kohden. Viime syksynä jatkuva kuume väsytti taas aika paljon ja kävin joskus marraskuussa valittamassa siitä (+ hikoilusta ja muistin heikkenemisestä) työterveyshuollossa. Tämäkin lääkäri otatti taas verikokeita, mm. hormonitoimintaan liittyen, käytti uudessa keuhkoröntgenissä ja kun kaikki oli taas normaalia, hän laittoi lähetteen sisätautipolille. Siellä lääkäri sitten heti alkajaisiksi ehdotti, että voisiko kyseessä olla krooninen väsymysoireyhtymä ja tenttasi melkein tunnin mitä kaikkia oireita minulla on. Tällä kertaa tuomio oli: "DG: G93.3 Pitkäkestoinen väsymysoireyhtymä. Hoitona stressinhallinta, monipuolinen ravitsemus, oireenmukainen hoito, ulkoilua ja liikuntaa kaikissa muodoissaan." Mitään hoitoa sairauteen ei tämän lääkärin mukaan ollut olemassa.

Eli sellainen reilun kuukauden takainen diagnoosi kyseessä. Hurjaa sinänsä, että itse olin ehdottanut tätä jo silloin kaksi vuotta sitten aiemmille lääkäreille, mutteivat ottaneet kuuleviin korviinsa. No, tietysti tutkimuksia oli tehty silloin vasta vähän aikaa, ehkä se oli osasyynä, mutta silti... :roll:


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Tue Jan 23, 2007 06:57 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5962
Location: Amsterdam, Hollanti
Aika perinteinen tarina. :-/ Minä ehdotin väsymysoireyhtymää lääkäreille 2002 lähtien. Virallista diagnoosia en silloin koskaan saanut, mutta yleinen näkemys tuntui olevan "joo, kyllä sulla varmaan se on, mutta en minä siitä mitään tiedä". Tiesin, että minulla on CFS, mutta ei sitä monikaan läheisistäni uskonut kun ei ollut virallista diagnoosia ja eihän ole mahdollista, että kukaan tietäisi mikä häntä vaivaa ilman lääkärin kirjoittamaa diagnoosia. Virallinen diagnoosi tuli vasta 2005 lopussa HYKSin infektiopolilta. Eivätkä siellä suostu tuota diagnostista koodia käyttämään, en tiedä miksi.

Jotkut elimistön hormoniarvot (muistaakseni DHEA?) ovat ilmeisesti muuten talvella alhaisia ja väitetysti saattavat heikentää immuunijärjestelmää, esim. erään teorian mukaan tämä olisi syy siihen, miksi flunssaa on paljon enemmän talvella ja influenssaa käytännössä vain talvella. Mutta siitä en tiedä voiko niitä arvoja nostaa esim. kirkasvalolla, vai vaaditaanko oikeaa aurinkoa.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Tue Jan 23, 2007 09:29 
Offline

Joined: Wed Dec 13, 2006 07:13
Posts: 281
Tämä lääkäri, jolla nyt viimeksi kävin, oli aika nuoren näköinen, joten olisiko nuoruuden rohkeudella/itsevarmuudella ollut osuutta, että uskalsi vetää johtopäätökset ihan omalla nimellään. :wink: Kuitenkin iso helpotus, että se nyt on ihan virallisesti sanottu, että tällä vaivalla on jokin nimikin eikä jatkuva sairastelu ole vain mielikuvituksen tuotetta.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Jan 31, 2007 05:37 
Offline

Joined: Sat Dec 02, 2006 05:24
Posts: 84
Laitanpa tännekin nyt jotain kun kerran palstan käyttäjä olen:D
Olen siis 26-vuotias muusikkonainen ja sijaitsen nykyään varsinais-suomessa. Päätin juuri muuttaa Turkuun, koska täällä tämänhetkisellä pikkupaikalla ei terveys- elikkä arvauspalvelut toimi ellei sitten pää kainalossa kävele ensiapuun (toimisivatkohan sittenkään...) Statukseni on työtön.

Olen oireillut koko pienen ikäni eri tavoin, olenkin tässä juuri katkerana muistellut miten jo lapsena ei kukaan puuttunut ongelmiini, jotka olivat kuitenkin aivan ilmiselviä. "Harrastin" vakavaa alipainoa, pyörtyilyä, migreenikohtauksia, unihäiriöitä ja infektioita. Jälkeenpäin olen myös tajunnut, että minulla on pienestä asti ollut paniikkihäiriö. Koska elämäni oli kaikinpuolin hyvin stressaavaa ja olin käytännöllisesti katsottuna heitteillä, kaverinani on PTSD -välillä pahoin ja toisinaan helpoin jaksoin.

Nämä CFS -tyyliset oireet ryöpsähtivät pahana päälle vuonna 2000. Fyysiseen puoleen ei kuitenkaan kiinnitetty juuri mitään huomiota, koska sairastuin silloin myös vakavaan masennukseen ja jouduin hullujenhuoneelle. Sairaslomilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä olinkin sitten seuraavat neljä vuotta. Suurimman osan tuosta ajasta vietin nukkumalla -välillä jopa useita vuorokausia putkeen. Lääkkeitä on tullut kiskottua ja jutteluterapioissa istuttua. Mitään hyötyä en kuitenkaan koe että noista olisi ollut. Pikemminkin ne järjettömät lääkecocktailit on saaneet systeemiä vielä enemmän sekaisin.

Lopulta noudatin intuitiotani-- lakkasin nielemästä lääkkeitä ja lähdin ulkomaille selvittelemään päätäni ja "hakemaan etäisyyttä". Palatessani olin hyvässä psyykkisessä vireessä, mutta sen sijaan minulla oli kasa omituisia fyysisiä oireita, joiden selvittelemisen tiellä olen vieläkin. Varsinkin alussa minun oli hyvin vaikea ylipäänsä saada mitään tutkimuksia vaadittua, kun oli tuo hullun leima otsassa. Asuin muutamassa eri osoitteessa Helsingissä, näin siis siellä useampia yleislääkäreitä. Keliakiaa epäiltiin (löytyi geeni sekä vasta-aineet), mutta tähystystulos oli negatiivinen (diagnoosi IBS). Niveloireita tutkittiin röntgenillä -mitään ei näkynyt joten tuomio oli että kuvittelen nuo oireet. (Sillä ei ollut mitään merkitystä, että harvoin mitään reumasairauksia edes röntgenin avulla diagnosoidaan...) Espoon puolella asuessani otettiin edes vähän enemmän tosissaan, diagnosoitiin jännitysniska, refluxitauti ja yliliikkuvat nivelet.

Espoossa tutkimuksia olisi luultavasti jatkettu, mutta jouduin muuttamaan sieltä pois (ja itse asiassa tuo refluxidiagnoosi on vähintään kyseenalainen) Täällä maailman periferiassa on selvinnyt nyt se, että kilpirauhasessa on "jotain häikkää", mutta koska arvot ovat näiden jumalaisten viitearvojen sisällä, asiaa ei tutkita sen enempää. Jos jotakuta kiinnostaa, TSH 3,7 muuttui viikossa-parissa 2,1:een -ja olo sen mukana (ts. parani yhtäkkiä). Muita erikoisuuksia veriarvoissani on lasko, joka on ollut monta vuotta koholla + valkosoluja paljon ja punasoluja vähän + nuo keliakia vasta-aineet. Lisäksi alhainen kortisoliarvo (mutta kuitenkin viitearvojen sisällä..eli ei addisonia)

Oireita on A4-arkin verran, enkä jaksa niitä nyt luetella. Mutta tämä CFS sopisi niihin kuin nakutettu, en vain ole onnistunut saamaan lähetettä tutkimuksiin, jotka poissulkisivat krooniset infektiot jne. Oireet sopisivat myöskin kombinaatioon kilpirauhasen vajaatoiminta+ AF (adrenal fatigue) eli lisämunuaisten uupumus. Suomessa kuitenkaan ei valitettavasti tunneta tuota AF:ta (eikä ilmeisesti muuallakaan maailmassa koululääketieteen piirissä). CFS:n parempi tunteminen ja tutkiminen saattaisi olla portti myös AF:n tutkimiseen, sillä molemmissa on sama syntymekanismi ja oireet -lisäksi molemmissa auttaa kortisonihoito.

(By the way, eikö ole erikoista, että on lukuisia sairauksia (varsinkin autoimmuunisairauksissa), joiden syitä ei tiedetä, mutta joita hoidetaan menestyksekkäästi kortisonilla...tietämättä m i k s i se tehoaa...)

Siinä meikäläisestä. (kuulostaa paljon pateettisemmalta kuin onkaan:D.. oikeasti mulla on yleensä aika hyvä meininki vaikken meinaakaan jaksaa..)

Tsemppiä vaan kaikille ja suosittelen kaikille perehtymistä tuohon AF-asiaan.

_________________
"It's exhausting, sure, and you've just about had it."


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Feb 08, 2007 05:39 
Offline

Joined: Wed Jan 31, 2007 11:00
Posts: 11
Tosiaan voisi itsensä esitelläkin :)
Olen siis 23-vuotias nainen Kymenlaaksosta, ja virallisesti olen CFS:ää sairastanut viikon. Epävirallisesti olen oireillut vuoden 2006 lopputalvesta lähtien, mistä asti olen myös ollut melko pitkälti täysin työkyvytön.
Väsymys tosin on minua vaivannut jo useamman vuoden, mutta rinnastin sen aina liikunnan inhooni, enkä ollut siitä sen kummemmin huolissani ennen muiden oireiden ilmaantumista.

Alkusysäyksen CFS:lle antoivat ilmeisesti kaksi muutaman vuoden takaista rajua infektiota, keuhkokuume ja jersinia, jotka molemmat vaativat sairaalahoitoa, ja joista en koskaan täysin toipunut. Varsinkin keuhkokuume jätti selkeät jäljet elimistöön.

Vuoden verran tosiaan ehdin riidellä lääkäreiden kanssa ja tutustua lääketieteen eri osa-alueisiin ennen ajautumistani antioksidanttiklinikalle, josta lopulta sain viikko sitten diagnoosini. Ja nyt pienen epäröinnin jälkeen olen päättänyt kokeilla tätä vitamiinipommi-kuuria jonka sieltä sain, ettei jäisi sitten kaduttamaan. Toivoa sopii että tästä jotain hyötyä on, tämä kun ei mitään ilmaista leikkiä ole, eikä minulla ole aavistustakaan siitä mistä suunnasta pitäisi apua lähteä etsimään jos tämä ei tepsi.

Mutta vielä ainakin tässä vaiheessa jaksan olla toiveikkain mielin, jospa sittenkin jotakin muuttuisi...:)


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Feb 08, 2007 07:17 
Offline

Joined: Fri Jul 21, 2006 01:12
Posts: 367
Hei vaan Falada,

Toivotaan, että sulla auttavat noi antioksidantit, taitaa olla noita klinikoita aika tiheään Suomessa, koska täällä Turussa minäkin kävin kesällä 2005. Sairastuin marraskuussa 2004 olisiko ollut jonkinlaiseen rauhaskuumeeseen. Kuume laski, mutta olin sitten hirveän sairas seuraavat puoli vuotta. Sairastuin siis ollessani Englannissa. Oireet taas pahenivat heinäkuussa 2005 (tähän kyllä vaikutti, että painoin vaan menemään ja stressasin enkä ottanut iisisti). Muuten, sairauden aluksi kannattaa tosiaan levätä hyvin, koska sairaus voi pahentua jos ei osaa levätä!
Heinäkuussa kävin antioksidanttiklinikalla, kun olin lukenut joitakin artikkeleita, että he voisivat auttaa.
Kyllähän ne hinnat olivat aikamoiset, mutta kai sitä epätoivoissaan yrittää kaikenlaista! Joten minäkin sitten yritin ”repullisella” kaikennäköisiä valmisteita. Itselleni niistä ei ollut mitään vaikutusta, mutta yksilöllisiähän tässä ollaan kaikki, tilanne voi olla kohdallasi toinen. Ainakin saat sitten kaikki vitamiinipuutokset korjattua! Muistaakseni käytin niitä valmisteita 2-3 kuukautta, joten en tiedä olisiko pitempi aika tuonut muutoksen vaiko vain lihottanut yrityksen kukkaroa?


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Feb 08, 2007 07:49 
Offline

Joined: Wed Jan 31, 2007 11:00
Posts: 11
Kiitos kannustuksesta just me!

Helsingissä kävin itse nämä hoidot hakemassa, sieltä kun löytyi lähin klinikka, ja kyllä niitä aika kiitettävästi näyttäisi ympäri Suomea olevan.
Kovastihan kaikki ovat painottaneet, että tulokset alkavat näkymään vasta muutaman kuukauden päästä, joten siihen asti nyt ainakin olisi tarkoitus pillereitä popsia (tai siihen asti kun rahaa riittää)

Aika lannistavia tarinoita olen näiltä palstoilta noita klinikoita koskien lukenut, joten en uskalla toivoa liikoja, vaikka yksilöitähän tässä kaikki ollaan.
Sillä linjalla tässä olenkin liikenteessä, että jos ei muuta, niin ainakin olen muutaman kuukauden kuluttua perin pohjin ravittu ja toivottavasti vieläpä elämäntavoiltani terveellisempi (kerta tässä nyt täytyy myös tiukalla ruokavaliolla elellä) :)


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Sun Feb 11, 2007 03:57 
Offline

Joined: Fri Feb 09, 2007 04:14
Posts: 2
Tervehdys kaikille!

Olen 21-vuotias nainen Pohjanmaalta. Sairastin keväällä 2004 eriskummallisen infektiokierteen, jonka jälkeen en enää tervehtynyt normaalisti. Verikokeeni näyttivät tuolloin aktivoitunutta rauhaskuumetta. Aikaisemmasta sairashistoriastani löytyy lukion alkupuolella sairastetun rauhaskuumeen lisäksi mm. kuumeinen ripulitauti 1-vuotiaana, mykoplasman aiheuttama keuhkokuume 7-vuotiaana sekä yläasteiässä influenssa ja hyvänlaatuinen kilpirauhaskysta. Perusflunssat ja korvatulehdukset on myös aikanaan sairastettu. Lisäksi olen kärsinyt iho-ongelmista, mahavaivoista sekä jatkuvasta lämpöilystä ja väsymyksestä. Olen herkistynyt myös home- ja siitepölylle, vaikka tutkimuksissa ei mitään erityistä ole koskaan löytynytkään.

Kevään 2004 infektiokierteen myötä mukaan "taudinkuvaan" tulivat myös muut krooniseen väsymysoireyhtymään sopivat oireet mm. kognitiiviset ongelmat, lisääntyneet yliherkkyydet, ihottumat, brainfog, rasituksen jälkeinen oireilun paheneminen, lihas- ja nivelkivut... Luin tuolloin äitini kirjahyllystä löytyneestä vaihtoehtoisesta terveyskirjasta, että rauhaskuume voisi mahdollisesti altistaa CFS:lle ja tunnistin taudin oireet välittömästi "omikseni". Myöhemmin keväällä pääsin terveyskeskuksesta Seinäjoen keskussairaalan infektiolääkärille. Hän totesi oireilun olevan tyypillistä "joillekin nuorille naisille", ja lupaili taudin menevän ohi ajan kanssa. Epikriisiin hän kuitenkin kirjoitti: "Mahdollisesti kyse Post Viral Fatigue-syndroomasta. Jatkotutkimukset eivät aiheellisia." En tuolloin vielä ymmärtänyt taudista riittävästi, jotta olisin osannut hakeutua jatkotutkimuksiin tai ylipäänsä vaatia kunnon hoitoa.

Pääsin yliopistoon suoraan lukiosta ja opiskelut lähtivät vauhtiin tahmeasti. Heti ensimmäisenä keväänä yleiskuntoni notkahti ja olin lähes koko kevään 2005 vuoteenoma. Varasin tuolloin ajan Tampereen antioksidanttiklinikalle, josta sain diagnoosiksi dysbioosin. Kesään 2005 mennessä olin laihtunut luurangoksi ja suolistoni oli niin huonossa kunnossa, että oksentelin syömisiäni. Antioksidantti- ja ruokavaliohoito tehosi kuitenkin syksyyn mennessä kohtalaisen hyvin ja jaksoin taas opiskella. Koko opiskeluajan olen kuitenkin nuurunut vaihtelevassa kunnossa, enkä ole missään vaiheessa kokenut olevani täysin terve.
Keväällä 2006 antioksidanttiklinikalla tehdyissä tutkimuksissa suolistostani löytyi klebsiella pneumoniae, joka aiheutti tuolloin rajun polvitulehduksen. Sain vaivaan tuhdin antibioottikuurin, mutta sittemmin olen kärsinyt lisääntyneistä nivelvaivoista etenkin polvissa ja selässä. Uusin tulokas "vaivagalleriaani" on endometrioosityyppiset kivut, jotka saivat alkunsa e-pillereiden lopettamisen myötä.

CFS-diagnoosia en ole saanut tähänkään päivään mennessä. Monia yllä mainituista oireistani on tutkittu, mutta mitään erityistä ei ole koskaan löytynyt. Olen kyllästynyt kuulemaan lääkäreiltä olevani nuori nainen ja siksi tällainen. Se selitys ei enää kelpaa. Kaiken lukemani ja kokemani jälkeen olen pohtinut, voisinko tosiaan kärsiä kroonisesta väsymyksestä...


Last edited by Angu on Wed Apr 11, 2007 01:10, edited 5 times in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri Feb 16, 2007 09:16 
Offline

Joined: Tue May 30, 2006 10:12
Posts: 80
"Myöhemmin keväällä pääsin terveyskeskuksesta Seinäjoen keskussairaalan infektiolääkärille. Hän totesi oireilun olevan tyypillistä "joillekin nuorille naisille", ja lupaili taudin menevän ohi ajan kanssa."

Hei, ollaan käyty samalla lääkärilla :D

Aivan ensimmäisellä kerralla infektiolääkäri "diagnosoi", että minulla on joku "nuorien tyttöjen tauti" ja kuumeilu kestää korkeintaan puoli vuotta. Ei kertonut mikä ihmeen tauti se sellainen on enkä osannut vielä tuossa vaiheessa vaatia mitään sen ihmeempiä selityksiä. Ehdotti säännöllistä liikuntaa, sen pitäisi auttaa.

Toisella kertaa ihmetteli, että vieläkö minulla on kuumetta ja oli sitä mieltä, että minulla on krooninen väsymysoireyhtymä, kun sen itse otin puheeksi.

Diagnoosina oli kuitenkin "epäselvä kuumeilu", koska hän ei ollut jaksanut etsiä oikeaa koodia krooniselle väsymysoireyhtymälle, koska lääkärikirja on niin paksu...

Kroonisesta väsymyoireyhtymästä hän tiesi kertoa, että hänen vastaanotollaan on käynyt sitä sairastavia potilaita, mutta oireet (?) ovat kestäneet korkeintaan muutamia vuosia. Minulla oli neljäs vuosi menossa...

Infektiolääkäri neuvoi minua lopuksi: Pitää vain yrittää jaksaa!

Tuli sellainen olo, että minä olen hankala ja rasittava potilas, jolla on vakava luulotauti.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Mar 01, 2007 12:12 
Offline

Joined: Tue Jan 30, 2007 03:34
Posts: 185
Ei CFS-diagnoosia. Harrastan liikuntaa päivittäin, lenkkiä/jumppaa/puntinnostoa, en väsy mahdottomasti. Ei nivelkipuja, ajoittain lämpötilansäätelynongelmia ja melko usein heikkoutta, sekä lihaksissa että hengessä.

- 1979 synnyin
- lääkäritiedoistani ei löydy lapsuudesta suurta määrää infektioita, minullakin ainakin korvatulehduksia sekä yksi keuhkoputkentulehdus, mihin liittyi erittäin kova kuume ja melko todennäköisesti hypoksiaakin (minut vietiin sinisenä sairaalaan).
- 1979-2002 aivan pallo hukassa, töitä tuli tehtyä kyllä pari vuotta.
- 2000 "roskisdiagnoosi" masennus. Lopetin työt koska en enää jaksanut - CFS ehkä syynä.
- 2002 Aspergerin syndrooma-diagnoosi eli lievä autismi - sanottiin "ei hoitoja".
- 2003 Siivoustyötä 4-6h päivässä. Nyt on vaikea käsittää miten jaksoin tehdä sitä työtä. Joko se oli obsessiivista energiaa, tai fatiikki paheni myöhemmin. Tai kummatkin.
- 2004 Löysin hoidon, mitä yhä käytän ja mikä kyllä on auttanut paljon myös autismiin mutta subjektiivista uupumusta, brainfogia, masennusta, eristäytyneisyyttä on yhä. Työntekoon sillä oli sellainen vaikutus että pärjäsin 5 tunnin unella täysin virkeänä. Tällöin kuvittelinkin että jee, ei enää koskaan ongelmia energian riittämisen kanssa...
- 2004 Hesarinjakoa
- 2005 Aloitin sungazingin, mikä paransi mieltä ja energiatasoa
- 2005 Lopetin työt, mutta kesällä kyllä juoksin ekan maratonin pienellä
harjoittelulla ja alle 6 tunnin ajalla.
- 2006-2007 autismi väheni mutta energiatasoni laski. Hoidon liikakäytöstä johtunut psykoottisuus vuoden lopussa ja 6 viikon osastojakso, minkä vuoksi minulle pakkosyötetään nyt psykoosilääkettä ja mikä tekee täysin turhaksii lähteä taistelemaan oikeudestani CFS-tutkimuksiin.
- nyt lopetin sungazingin aloittaakseni marshallin protokollan. Uskon että sekä bakteereilla että viruksilla on monesti iso osa CFS:ssä ja jokaisen terveyskeskuslääkärin pitäisi ehdottaa niitä CFS-oireista kärsivälle ihmiselle asianmukaisin varotoimenpitein ja seurannoin tietenkin.

Tutkimuksia ei ole tehty juuri mitään, mutta itse teettämässäni sylkitestissä kortisoli, DHEA ja testosteroni olivat normaalin alle ja yhdistän mustan silmänympärystänikin alhaiseen hormonitasoon.

Aivohoidoista

Kuten Goldsteinin kokemus osoittaa, monesti CFS-oireet johtuvat aivojen toiminnan häiriöstä, tavalla tai toisella. Odottelen tässä että esim. sellainen projekti kuin OpenStim (löytyy linkeistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Neurotechnology) pyörähtäisi kunnolla käyntiin niin voisi rakentaa laitteen, millä saisi vähintään aivojen toimintaa parannettua ja todennäköisesti myös energiatasoja kasvatettua.

Aiemmin mainitsemani hoito on myös laite, mutta olen tällä hetkellä vähän epävarma siitä kuinka terveellistä sen käyttö on koska toisin kuin OpenStimin rTMS, se on täysin kokeellinen. Tästä syystä epäröin kertoa siitä enempää, vaikka siitä on ollut paljon hyötyä. Toiveenani on, että keksisin edullisia tapoja varmistua sen terveellisyydestä.


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 420 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4, 5, 6 ... 28  Next

All times are UTC + 2 hours [ DST ]


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 3 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group