Krooninen väsymysoireyhtymä

Keskustelua kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja siihen liittyvistä aiheista
It is currently Fri Nov 24, 2017 10:30

All times are UTC + 2 hours [ DST ]




Post new topic Reply to topic  [ 420 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ... 28  Next
Author Message
 Post subject:
PostPosted: Sun Apr 08, 2007 09:33 
Offline

Joined: Wed Apr 04, 2007 04:25
Posts: 4
Moi,

Olen 22-vuotias nainen Helsingistä. Sain tämän vuoden alussa hypersomnia-diagnoosin ja Provigil-lääkityksen. Sitä ennen kävin niin aivosähkökäyrä- kuin univiivetutkimuksissakin, myös sydänfilmi ja keuhkokuvat otettiin. Aivoni kuvattiin myös tietokonetomografiatutkimuksissa.

Mitään erityisen poikkeavaa ei löytynyt, ainoastaan univiivetutkimuksessa nukahdin keskiarvoa nopeammin. Kuitenkaan narkolepsian tasoista poikkeamaa ei ollut. Silti olen oikeastaan koko ikäni ollut tavallista uneliaampi, äiti muistaa, että jo pienenä vauvana nukuin epänormaalin paljon. Itse olen alkanut kiinnittää asiaan huomiota yläasteelta lähtien. Nykyään tämä ominaisuuteni on jo hyvin häiritsevä, kun saatan helposti nukahtaa kesken työpäivän. Monesti esim. lukiossa nukahtelin tunneilla, siis ihan "kunnolla" ja pitkiä pätkiä, ja opettajat valittivat huonoa motivaatiotani. Myös joissain kognitiivisissa prosesseissa huomaan selviä häröjä, esimerkiksi muistini ei tahdo kunnolla pelata.

En edelleenkään tiedä, onko tämä pikemminkin vain ikävä ominaisuus (kuten lääkäri on todennut) vai vaivaako minua jokin varsinainen sairaus. Hypersomniahan ei diagnoosina selitä yhtään mitään. Olen aina väsynyt ja se häiritsee esimerkiksi sosiaalista elämää, kun en yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään työpäivän jälkeen. Lääkitys on auttanut todella paljon, mutta silti minua luonnollisesti askarruttaa, mikä on vikana.

Löysin tämän sivuston neuropolin ilmoitustaulun mainoksen avulla. Olen lukenut CFS:stä muista lähteistä jo aiemmin, lähinnä englanniksi. Vierailen sivuilla (ja foorumissa) lukemassa ja seuraamassa keskustelua sairaudesta. En tiedä, onko oma väsymykseni CFS:n aiheuttamaa, mutta lisätieto aiheesta ei liene pahitteeksi!


Last edited by Johanna on Mon Aug 25, 2008 10:13, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Apr 11, 2007 09:12 
Offline

Joined: Wed Apr 04, 2007 06:15
Posts: 103
Hei

Ehdinkin jo yhden viestin kirjoittaa, koskien CFS-kirjaa.

Oma historia on lyhykäisesti seuraava:

46 + ikäinen mies pääkaupunkiseudulta. "Sairastelu" alkoi 1999-2000 vuodenvaihteessa ilmeisesti kesällä saadusta punkinpuremasta. Tauti hämäsi sen verran, ettei se aiheuttanut alkuun mitään oireita ja ensimmäistä oiretta hoidettiin aivokalvontulehduksena. Siitä toivuttuani jäi sitkeitä selkä- ja nivelsärkyjä, jotka diagnosoitiin reumaksi, Borreliaan päästiin kiinni vasta 2002 toisen aivokalvontulehduksen jälkeen, kun tajusivat vasta-aineet tutkia.

Pitkän hoidon jälkeen olo parani kohtuulliseksi ja kouluttauduin uuteen ammattiin, mutta Borrelia oli ehtinyt vaurioittaa immuunijärjestelmää ilmeisesti, koska sen jälkeen olen ollut jatkuvassa infektiokierteessä.

Vajaasta 8:sta vuodesta puolet on kulunut sairaslomalla/eläkkeellä. Pitkän tovin (viime vuoden) olin melko hyvässä kunnossa, mutta nyt taas joulukuisen flunssan jälkeen sairaslomalla.

Minua kiinnostaa CFS:n hoito ja siihen liittyvä tieto ja ns. itsehoitomenetelmät (millä oireita voi helpottaa), diagnoosina minulla on krooninen Borrelia ja CFS.

Vuosien varrella labrakokeista on löytynyt Borrelian lisäksi (keuhko)klamydia, useampi herpesvirus ja mykoplasma, nyt viimeksi tammikuussa HHV-6 selkäydinnesteestä.

Hoitojakin on tullut kokeiltua monia, mutta aika vaikea Suomesta on saada tarpeeksi pitkiä AB-hoitoja, usein on käynyt niin, että AB-hoito on auttanut, mutta loppunut liian lyhyeen, jolloin oireet ovat palanneet uudestaan.

Borrelia-hoitojen lisäksi eniten on auttanut 6:kk Klaritromysiini-kuuri yhdistettynä malarialääkkeeseen (nimi unohtunut). Tämän hoidon sain hirveän taistelun jälkeen mykoplasmaan, Suomessa, kun kuulemma mykoplasmaa ei näin hoideta.

Tässäpä lyhyt esittely ja "epikriisi". Toivottavasti joskus saisimme esim. noita hoitovaihtoehtoja kokeilla, mitä CFS-kirjassa on. Tieto on tämän sairastelun aikana lisännyt tuskaa, yhdessä Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa tapellessa.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Apr 11, 2007 09:19 
Offline

Joined: Fri Jan 19, 2007 12:29
Posts: 78
Location: Etelä-Suomi
No hei! Heräsi kysymys että mistäpäin olet kun olet saanut kuitenkin aika paljon verikokeita (epätavallisiakin) otettua?


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Apr 12, 2007 01:06 
Offline

Joined: Fri May 12, 2006 03:19
Posts: 444
Oletko jpk otsonia harkinnut? Sitähän saa nyt Suomestakin. Yksi foorumilainenhan on saanut siitä merkittävää apua, hänellä oli mm. tuo mykoplasma.

Mulla on ilmesesti myös borrelia. Tätä mieltä on vahvasti lääkärini - vaikka vasta-ainekokeet näyttää negatiivista.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Apr 12, 2007 01:11 
Offline

Joined: Wed Apr 04, 2007 06:15
Posts: 103
MT, pääkaupunkiseutulainen olen koko ikäni ollut (Helsinki, Espoo). Kokeita ja tutkimuksia on tehty (liiankin) paljon, paikkoina ovat olleet Jorvi, Meilahti ja Aurora, siellä sisätauti-, neuron- ja infektiopoli.

En ole aikonut kokeilla vielä otsoni-hoitoa, eikös se ollut Jyväskylässä asti. Olen asiasta sen verran lukenut ulkolaisista, lähinnä jenkkien kokemuksista, että, jos on aktiivisia tulehduksia, hoidon teho on vain väliaikainen.

Vaikeinta tässä lienee se, että syistä ja seurauksista on niin monta mielipidettä ja hoito pirstaloitunut. Yhden tahon mukaan, jos Borrelia saadaan hoidettua, immuunijärjestelmän pitäisi pystyä hoitamaan muut infektiot, toisen tahon mukaan HHV-6 on nyt ongelma, mikä "ruokkii" Borreliaa ja heikentää immuunijärjestelmää.

Näistä kannattaisi varmasti jatkaa keskustelua muissa threadeissa.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Jun 13, 2007 10:55 
Offline

Joined: Tue Jun 12, 2007 04:13
Posts: 10
Olen 37-vuotias nainen Pirkanmaalta. Hilattain lääkäri totesi että minulla voisi olla CFS.
2005 minulla todettiin autoimmuuni tyreodiitin aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta, johon thyroxiini lääkitys mikä vähän helpottaa pahimpaan väsymykseen.
3kk sitten minulle aloitettiin cymbalta lääkitys mikä sekin vähän auttaa. Helpottaa ajoittaisia nivelkipuja ja auttaa nukkumaan sikeämmin ja päivisin on ollut hetken jopa selväjärkinen. Tosin nyt tuntuu et lääke ei enään vaikuta.
Joskus -83 minulla oli omituista lämpöilyä ja tosi kurja olo. Ramppasin lääkärissä mutta mitään ei löytynyt. Lopulta sain lähetteen TAYSiin jossa nuori mieslääkäri suhtautui naureskellen asiaan, nuorten naisten tauti, ja lämpöily menee ohi, eikä sitä kannata mitata. (ihan niinkuin lämpöily ja väsymys ja huono-olo loppuisi kun lämpöä ei mitata :shock:) Muistan et olin niin huonossa kunnossa, et kun kävelin pakosta noin kilometrin matkan, oksensi kun pääsin perille. Jotenkin olo pikkuhiljaa parani ja olin suht hyvässä kunnossa.
2001 sain ensimmäisen lapsen 6-vuoden yrittämisen jälkeen. 2003 sain toisen lapsen. raskausaika ja synnytyksen jälkeinen aika oli hirveää ja olin toisi surkeassa kunnossa. 2005 sitten aloitetiin thyroxiini ja olo vähän tosiaan helpottui ja oletin kaikkien vaivojen parantuvan ja elämän tulevan normaaliksi. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Jotenkin tässä on elämää pyöritetty, päivä kerrallaan, ajatuksella. Onnekseni minulla on ihana aviomies joka yrittää ymmärtää ja tukee minua ja auttaa paljon kotona.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Jun 13, 2007 02:42 
Offline

Joined: Wed Jun 13, 2007 02:40
Posts: 2
Heips, päätin minäkin uskaltautua mukaan palstailemaan. :)

Olen 25-vuotias naikkonen Helsingistä ja kärsinyt epämääräisestä väsymyksestä, lihas- ja nivelkivuista, päänsäryistä, kuivista silmistä ja huimauksesta kolmen vuoden ajan. Tarkemmin kun mietiskelee, olen ollut keskimääräistä väsyneempi jo yläasteelta lähtien, mutta ajattelin sen olevan ihan normaalia. Kaikki alkoi niska-hartiaseudun ongelmilla (huimaus) ja pienen stressin lisämausteena kummallisella uupumuksella vuonna 2004. Ajattelin sen johtuvan jumiutuneista lihaksista ja aloin käymään kolme kertaa viikossa salilla.

Lähdin opiskelijavaihtoon syksyllä 2004 ja erinäisten stressitekijöiden seurauksena en eräänä aamuna jaksanutkaan nousta sängystä ylös. Sen jälkeen alkoi lähes vuoden kestänyt unettomuus, johon löysin avun vyöhyketerapiasta. Keväällä 2005 aloitin työt ja tein samalla opinnäytetyötä. Silloin minua huimasi koko ajan, mutta syyttelin niskajumia. Samaisena kesänä onnistuin saamaan niskat niin jumiin, että en huimauksen takia kyennyt töihin 4 päivään ja päädyin akupunktioon, joka auttoi siihen. Sille pöydälle jäi huimaukset. :) Kävin myös Jaakkolan vastaanotolla ja hän epäili CFS:sää. Sain kasan hivenaineita ja antioksidantteja ja oloni alkoi kohentua.

Keväällä 2006 olin jo melko hyvässä kunnossa, sain jopa hankittua ajokortin. Jaksoin nähdä kavereitakin ilman että olin sen jälkeen ihan kuollut. Ajattelin, että kyllä tämä tästä. En siinä vaiheessa mitään CFS:sää edes miettinyt.

Kuitenkin 2007 helmikuussa (kun koin oloni lähestulkoon normaaliksi!!!) erehdyin pelaamaan sählyä, jonka jälkeen olin kolmisen kuukautta ihan uupunut. Siinä vaiheessa aloin epäilemään CFS:sää. Nyt olen taas kuukauden verran ollut paremmassa kunnossa, tosin normaalia enemmän väsyttää silti.

Töissä olen ollut koko ajan ja sairaslomaa en ole tämän takia ottanut tuota huimauskertaa lukuunottamatta. Eli lukuisia tuskallisia työpäivä on takanapäin ja varmasti myös tulevaisuudessa. Onneksi 4 viikon kesäloma alkaa maanantaina. Minulla ei myöskään ole mitään lääkitystä tähän, en täysin ole suostunut itselleni myöntämään, että tälläisesta ääliösairaudesta kärsisin. Sosiaalinen kanssakäyminen työpaikan ulkopuolella on vähäistä.

Tunnen itseni täysin hyödyttömäksi ja laiskaksi ja pohdiskelen, että kuinkakohan kauan poikaystäväni jaksaa katsella tällaista raihnaista eukkoa. Koskaan en jaksaisi tehdä mitään ja hävettää jo ainainen valittaminen siitä kuinka väsyttää tai sattuu tai jotain. Lapsiakin haluaisin, mutta pelottaa ihan hirveästi pelkkä ajatuskin siitä kuinka niiden kanssa jaksaisi. :(

Kiitos, että sain avautaua. :)


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Aug 16, 2007 10:36 
Offline

Joined: Thu Aug 16, 2007 09:46
Posts: 8
hei,

löysin cfs:n vasta eilen, ja vietinkin tuntikausia koneella ristiriitaisissa tunnelmissa lukien tautiin sairastuneiden tarinoita.

olen 29-vuotias 3 lapsen äiti, tällä hetkellä äitiyslomalla.

oma sairasteluni alkoi todenteolla helmikuussa 06. kuukauden sairastamisen jälkeen ei sydänfilmeissä, munuaisissa, kilpirauhasarvoissa, veressä tai virtsassa näkynyt mitään ja omalääkäri kohautteli olkapäitään. testien jälkeen huomasin olevani raskaana, ja minulle vakuuteltiin, että tuntemukseni johtuvat raskaushormooneista, ja että oloni kohenisi ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen.

kesällä oloni olikin muutaman kuukauden parempi, kunnes taas elokuussa uuvuin ja kärsin lämpöilystä. mukaan kuvioihin tulivat erilaiset pääkivut, unohtelu yms pään ongelmat. jälleen kerran söin pilipalilääkäreiden määräämiä antibiootteja poskiontelotulehdukseen ja keuhkoputkentulehdukseen (en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että oikeasti minulla noita vaivoja oli). kun lämpöily vain jatkui, minulle vakuutettiin edelleen sen johtuvan raskaushormooneista ja ongelman poistuvan kun lapsi syntyy.

lokakuussa lapsi syntyi ja minun lämpöilyni jatkui. seuraavat 4kk olin käytännössä koko ajan antibioottikuurilla. minulla oli 3 rintatulehdusta, poskiontelotulehdus ja sitten puhkeava viisaudenhampaani tulehtui. (mainita täytyy, etten varmaan koko ikänäni ole syönyt sitä määrää antibiootteja, minkä noiden kuukausien aikana söin, eikä minulla kahden ensimmäisen lapsen aikana ollut ikinä rintatulehdusta)

tänä aikana kärsin kasvokivuista, päänsärystä, korvaoireista (painetta, kipua, tukkoisuutta)ja omituisesta huimauksesta makuulla ollessa. uupumus oli luonnollisesti myös kova, mutten sitä sinänsä pitänyt epänormaalina, sillä siinä vaiheessa hoidin pientä vauvaa, ja kahta vanhempaa alle 6-vuotiasta lastani.

lääkärit poikkeuksetta sanoivat, että minun kuuluukin olla väsynyt. lämpöily kuulemma johtui edelleen raskaushormooneista tai imetyksestä. ratkaisuksi minulle ehdotettiin mm sitä, etten mittaisi lämpöäni tai ajattelisi koko asiaa.

viisaudenhampaan poiston yhteydessä sitten kuulin, että joskus puhkeamattomien viisaudenhampaiden takana voi olla tulehduspesäkkeitä jotka aiheuttavat lämpöilyä, ilman minkäänlaisia veressä näkyviä merkkejä. poistatin siis saman tien kaikki jäljellä olevat viisaudenhampaat sekä ainokaisen juurihoidetunkin, varmuuden vuoksi. operaatioista seurasi tulehduksia, joihin söin dalacin-antibiootteja 2 kuuria. ja sitten ongelmat hävisivät. muutamaksi kuukaudeksi.

maaliskuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin olin kunnossa. lämpöni oli takaisin normaalilukemissa ja jaksoin tehdä, mitä halusin. se oli aivan mahtavaa. monta kertaa muistelin ahdistavaa tulehduskierrettäni ja huomasin vasta silloin terveenä, miten uupunut ja kipeä olinkaan ollut.

heinäkuussa, noin 4 viikkoa sitten tämä paska sitten alkoi uudestaan. ensin ajattelin luonnollisestikin olevani raskaana. näin ei kuitenkaan ole.

mukana coctailissa on nyt jatkuva päänsärky, vatsa- ja selkäsärky, hikoilu ja käsittämätön kuuma, polttava olo etenkin käsissä. tuntuu kuin kädet olisivat puutuneet ja toisaalta kuin ne kiehuisivat ihon alla. käsivarsien iho tuntuu koko ajan siltä, kuin olisin sen juuri äsken polttanut auringossa. pää on aivan jumissa.

viimeksi alkuviikosta hakeuduin päivystykseen. ja yllätysyllätys mitään ei löytynyt. lääkäri määräsi kuitenkin beetasalpaajia, eli ehkä otti oloni kuitenkin vakavammin kuin kukaan tähän asti. en kuitenkaan uskalla niitä syödä, ennen kuin saan jonkinlaisen varmuuden siitä että ne ovat juuri sitä mitä minä tarvitsen.

pyytäisinkin teiltä nyt apua. voisitteko listata lääkäreitä, joilta olette saaneet diagnoosinne. en enää kestä puhua epäuskoisille lääkäreille.


Ja täytyy kiittää Maija sinua tämän foorumin pystyttämisestä. Aivan käsittämättömän paljon auttaa tieto siitä, etten ole yksi näiden vaivojeni kanssa.


-hanna


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Thu Aug 16, 2007 11:15 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5962
Location: Amsterdam, Hollanti
En huomannut mainintaa siitä, missä asut. Jos asut pk-seudulla, yritä saada lähete HYKSin infektiopolille, jossa kyllä ottavat sinut vakavasti ja saat diagnoosin. Jos asut Tampereen seudulla, yritä saada lähete unipolille. Muista paikkakunnista en osaa neuvoa. Kyllä tuo ehdottomasti CFS:ltä minulle kuulostaa, vaikka periaatteessa jotkut autoimmuunisairaudekin ovat mahdollisia. Selkeästi sinulla on jokin immuunijärjestelmän häiriö, joka voi olla CFS:n aiheuttama, tai toisaalta aiheuttanut CFS:n puhkeamisen. Se voi olla jokin krooninen infektio, tai jokin "puutos" immuunijärjestelmässä. Infektiopolilla tutkivat nuo kyllä tarkkaan.

Nuo kuvaamasi polttelut ovat hyvin todennäköisesti neuropaattista eli hermokipua. Niihin eivät yleensä tavalliset särkylääkkeet auta, mutta epilepsialääkkeistä ja joistain masennuslääkkeistä (ei ne perinteiset "Prozacit" ja muut SSRI:t, vaan muuntyyppiset masennuslääkkeet) on usein apua. Myös lipoiinihaposta (luontaistuote) ja suuriannoksisesta B12-vitamiinista on monelle ollut apua. Epilepsialääkkeet ja jotkut masennuslääkkeet voivat auttaa myös tuohon päänsärkyyn. Kuka tahansa järkevä lääkäri osaisi sinulle määrätä esim. noita epilepsialääkkeitä tuohon vaivaan - valitettavasti kaikki lääkärit eivät osaa edes tuota.

Beetasalpaajista voi olla apua muutamiin vaivoihin (kuten päänsärky ja mahdolliset sydänoireet) ja joskus myös uupumukseen, mutta ne eivät auta muihin kipuihin (tai ainakin se on epätodennäköistä). Ne eivät missään nimessä ole paras lääke, mutta kun sinulle on ne määrätty, minusta kannattaisi kokeilla. Jos et huomaa mitään vaikutusta tai tulee jotain sivuvaikutuksia kuten väsymystä tai unettomuutta, lopeta niiden syöminen.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri Aug 17, 2007 10:58 
Offline

Joined: Thu Aug 16, 2007 09:46
Posts: 8
hei,

asuinpaikka tosiaankin unohtui mainita, eli helsinki on kyseessä. keräilen tässä rohkeutta jälleen kerran taistella tieni terveyskeskuksen omalääkärille. toivottavasti infektiopolille saa lähetteen ilman kauheaa taistelua, sellaista en nyt oikein jaksaisi.

-hanna


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Fri Aug 17, 2007 11:13 
Offline

Joined: Thu May 11, 2006 08:54
Posts: 5962
Location: Amsterdam, Hollanti
Jos et onnistu saamaan lähetettä muuta kautta, niin voit mennä yksityisesti lääkäri Ville Valtoselle, joka on muistaakseni Mannerheimintien lääkäriasemalla. Käynti tosin maksaa noin 70 euroa, mutta useimmat saavat yhden käynnin jälkeen lähetteen infektiopolille (jonka ylilääkäri Valtonen on), jossa käynnit ovat selvästi halvempia, ja tutkimukset ilmaisia. Aika monikin tältä foorumilta on mennyt tuota reittiä, kun lähetettä ei ole muuten saanut.

EDIT: Lisää tietoa infektiopolista löytyy ainakin threadista Omalääkärit ja infektiopoli, ja on siitä puhuttu lukuisissa muissakin threadeissa enemmän tai vähemmän aiheen vierestä.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Sun Aug 19, 2007 10:39 
Offline

Joined: Thu Aug 16, 2007 09:46
Posts: 8
hei,

ja tosiaan kiitos villevaltos-vinkistä: tuurilla onnistuin hänelle saamaan tiistaiksi ajan ja toden totta, asiallinen mies on.

viime viikolla ja alkuviikosta kävin nimittäin vaihteeksi tk-omalääkärillä, olo on huonontunut, lämpö kohonnut 38:een ja riesaksi ovat tulleet rytmihäiriöt. omalääkäri oli luvannut lähettää minut eteenpäin erikoislääkärille, mutta rupesi pyörtämään päätöstään, kun veressäni kaikki näyttää olevan kunnossa. ei kuulemma tiedä mitä kukaan sisätautilääkäri muka tutkisi kun kaikki arvot (=crp?) on kunnossa. lupasi kuitenkin laittaa lähetteen, mutta sanoi, ettei ole ollenkaan varmaa, että he edes haluavat minua tutkia.

ja jälleen kerran hän minulle sanoi, että nuorilla naisilla joskus esiintyy tällaista selittämätöntä kuumeilua, joka sitten itsekseen lähtee. että jos nyt koen ihmeparantumisen, niin kannattaa miettiä asiaa... (?)


joka tapauksessa, valtonen haastatteli huolella ja rajasi 3 vaihtoehtoa mahdolliseksi ongelmaksi. ja siihen cfs päälle.

aiemmin oloani ovat antibiootit aina hetkeksi kohentaneet, eli jokin krooninen bakteeri-infektio on todennäköinen ja siksi aloitin estolääkityksen= pitempiaikaisen antibioottihoidon.


ja muuten, prof.valtonen ei ole omien sanojensa mukaan koskaan kuullutkaan mistään nuorten naisten kuumeilusta...




teille muille minulla olisi nyt muutama kysymys:
oletteko lähettäneet omat cfs:n mainitsevat potilaskertomuksenne tk-lääkäreille? kun itse tekisi mieli niin tehdä. toisaalta 'opetusmielessä' ja toisaalta ihan vain näpäyttääkseni. mutten tiedä, miten siihen suhtaudutaan, ja kun minun kuitenkin täytyy sen ihmisen kanssa olla väleissä (on siis myös lasteni omalääkäri...)

ja toisekseen: eikö teitä ajoittain vituta aivan armottomasti ? miten onnistutte psyykkaamaan itseänne, ettette hajota kaikkia astioita niinä hetkinä kun täydellinen uupumus raivostuttaa?

no, harvapa tietenkään jaksaa astioita heitellä varsinkin jos tietää että itse pitää se sotku siivota, mutta kuitenkin. mieli tekisi.

-hanna


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Sun Sep 02, 2007 07:19 
Offline

Joined: Thu Aug 23, 2007 11:39
Posts: 5
Olen kohta 48 v nainen sosiaalialalla töissä hoitajana.
Minulla ollut erilaisia oireita lapsuudesta saakka.Diagnisoitu niska ja hartia
oireyhtymä,kervikaali ja th rangan fasettilukot, tietzen tauti,punajäkälää, allergiaa,lääkeaine ja maito, fasettioirehdintaa, selänyliliikkuvuutta,migreeni,jännityspäänsärky,fibromyalgia,sacrolumbalgia,vasemman käden vapina taipumusta,kaularangan notko tavanomaista loivempi, verenpainetauti ja yliaktiivinen rakko.Flunssaa sairastaan usein ja yskää.Lääkärin mielestä täysin työkuntoinen en sa edes sairaslomaa vaikka kipuja muille jakaa.
Täytyy sinne Ville Valtoselle syksyn aikana tilata aikaa, kunha saan rahaa.


Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Jan 09, 2008 09:48 
Offline

Joined: Fri Jun 01, 2007 10:59
Posts: 435
..........


Last edited by satupieni on Tue Sep 28, 2010 03:19, edited 1 time in total.

Top
 Profile  
 
 Post subject:
PostPosted: Wed Mar 26, 2008 08:11 
Offline

Joined: Wed Mar 26, 2008 05:54
Posts: 4
Olen 45-vuotias mies. Asun Oulussa. Perussairauteni on diabetes, 1-tyypin ja todettu jo 1974. Tauti ollut hyvässä tasapainossa... siis ennen kuin tämä vaihe elämässäni alkoi..

Diagnoosia CFS:stä en ole saanut.

Kotitaloni taannoin oli ns. hometalo...

Painajaiseni alkoi 2000/2001 talvella. Unihäiriöt, väsyminen, keskittymiskyvyn puute ensimmäiset oireet. Jatkossa lukemattomia kertoja influenssoja jotka jäävät "päälle". Etenkin yskäoireet flunssissa selvimmät. Ajan myötä kohonnut verenpaine ja leposyke, jatkuva lämpöily (muutama pykälä yli 37 astetta), levottomat jalat. Hoitona ollut verenpaineeseen Cardace, Norvasc, Emconcor. Levottomat jalat ja unihäiriöt: Rivatril ja Sifrol.

Sairauttani tutkittu (ODL-Oulun diakonissalaitos ja OYS-Oulun yliopistollinen sairaala), diagnoosia en ole saanut muuta kuin työuupumus ja masennus. Hoidoksi psyyken lääkkeet ja psykoterapia. Tilani huonontuu, ts. infektiot/influenssat pidempiä ja vointi huonontuu, uupumus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen. Työssä selviäminen heikkenee. Myös perussairauteni kanssa enemmän ja enemmän hankaluuksia, insuliinivaste mitä sattuu.

Tällä hetkellä menossa usean kuukauden mittainen huono jakso. Yskä, lämpöily, nivelkivut, jatkuvat päänsäryt, korkea leposyke ja verenpaine lääkityksestä huolimatta... Sairaslomalla viidettä kuukautta, KELA vailla B-todistusta jne.


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 420 posts ]  Go to page Previous  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ... 28  Next

All times are UTC + 2 hours [ DST ]


Who is online

Users browsing this forum: Google [Bot] and 2 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group