Krooninen väsymysoireyhtymä

Keskustelua kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja siihen liittyvistä aiheista
It is currently Thu Nov 23, 2017 05:58

All times are UTC + 2 hours [ DST ]




Post new topic Reply to topic  [ 2 posts ] 
Author Message
 Post subject: HS 13.11.17 CFS ylikuormitustilana ja Maijan mielipide
PostPosted: Mon Nov 13, 2017 05:02 
Offline

Joined: Wed Apr 11, 2007 09:59
Posts: 371
En ole varma onko OK kopioida tänne näin suurta osaa tekstistä. Maija varmaan karsii tarvittaessa.

"Urheilijan ylikuormitustila on sukua työuupumukselle. Sen varsinainen aiheuttaja on pitkittynyt stressi. Toipuakseen ylikuntoisen täytyy lakata stressaamasta väliin jääviä harjoituksia.
Ylikuormitustilaan ei joudu pelkällä treenaamisella. Sen aiheuttaa pitkittynyt stressi.
HAPPI ei riitä, maitohappo painaa, vauhti hyytyy. On pakko hidastaa ja levätä. Vai onko?
Vuorikiipeilijät uupuvat korkealla vähähappisessa ilmassa. Tutkimuksissa on käynyt yllättäen ilmi, että kiipeilijät uupuvat jo ennen kuin hapenpuute näkyy heidän veressään.
Ihminen ei myöskään näytä koskaan kuluttavan lihaksissa olevia polttoaineita loppuun.
TÄLLAISTEN havaintojen pohjalta eteläafrikkalainen liikuntalääketieteilijä Timothy Noakes esitti kymmenen vuotta sitten, että ihminen tuntee väsymystä jo kauan ennen kuin ruumiin voimavarat on oikeasti käytetty.
Aivot hälyttävät ja käskevät hellittää hyvän aikaa etuajassa.
Urheilijat tiesivät tämän jo ennen Noakesia.
He oppivat kokemuksesta, että väsymys on tunne, jota ei tarvitse päästää vallalle. Kun haluaa ja uskoo, että jaksaa, jaksaa vielä vaikka kuinka paljon.
Jos haluaa siirtää omia rajojaan, väsymyksen raja täytyy ylittää ja elimistön tasapainoa horjuttaa. Kun keho korjaa tasapainotilansa ja pienet lihasvaurionsa, tapahtuu niin sanottu superkompensaatio: suorituskyky nousee.
LIIKA näyttää kuitenkin olevan liikaa. Urheilija voi ylikuormittua.
Silloin treeni ei enää kulje. Tuntuu kuin olisi jarru päällä. Syke ei nouse riittävästi – tai ponkaisee tappiin vähästäkin, eikä tahdo laskea.
Sitkeästä harjoittelusta huolimatta tulokset huononevat. Henkeä ahdistaa. Vähänkin kovemman harjoituksen jälkeen iskee flunssa. Niitä tulee yksi toisensa jälkeen.
Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen. Yhteistä on, ettei urheilemisesta tule mitään. Lääkäri tutkii, mutta varsinaista sairautta ei löydy.
Oireyhtymää on perinteisesti kutsuttu ylikunnoksi, nykyisin sattuvammin ylikuormitustilaksi. Noin puolet urheilijoista kokee sen urheilu-uransa aikana.
Suuri arvoitus on, miksi tilasta palautuminen on niin vaikeaa. Se jää usein päälle kuukausiksi, joskus jopa vuosiksi. Tässä se muistuttaa muita stressistä aiheutuvia oireyhtymiä.
Sellainen urheilijan ylikuormitustilakin on. Sen varsinainen syy on krooninen stressi, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja ylikuormituksen tutkija, dosentti Arja Uusitalo Työterveyslaitoksesta ja Helsingin Urheilulääkäriasemalta.
LIIKKUMISEN aiheuttamasta fyysisestä rasituksesta ihminen palautuu lepäämällä.
”En ole nähnyt yhtään ylikuormitustapausta, jonka takana olisi pelkkä harjoittelu”, Uusitalo sanoo.
Elimistön stressiä voivat pitää yllä muut tekijät. Yksi on liian vähäinen hiilihydraattien saanti. Jos ruuasta ei saa tarpeeksi energiaa, se täytyy ottaa omasta kehosta. Aineenvaihdunnasta tulee hajottavaa, ja elimistö joutuu hälytystilaan.
Voi myös olla, ettei urheilija ehdi tai ymmärrä antaa itselleen lepoa ja unta.
Elämässä on usein urheilun lisäksi muutakin huolehdittavaa, kuten rahapulaa, opiskelupaineita tai perheongelmia.
STRESSI on ihmiselle tarpeellinen fyysinen reaktio, joka terästää meitä ja auttaa selviämään erilaisista haasteista.
Kun urheilija astuu tärkeässä kisassa radan päähän tai ottelualueelle, sympaattinen hermosto sylkäisee elimistöön noradrenaliinia ja adrenaliinia. Ne nostavat sykettä ja tehostavat lihasten energiansaantia ja terästävät tarkkaavaisuutta .
Hetkeä myöhemmin alkaa erittyä kortisoli, joka lievittää kehon alkusäikähdystä ja auttaa kestämään tilannetta pidempään. Se kohdistaa energian stressin aiheuttajaan.
Kun kilpailu on ohi, parasympaattinen hermosto ottaa vallan ja kortisolin tuotanto loppuu. Stressi hellittää, ja keho saa levätä.
Mikäli haasteet ovat sopivan
kokoisia ja ihminen lähtee voittamaan niitä, stressi on avuksi ja häviää jälkeenpäin nopeasti. Jos taas kilpailuissa painaa epäonnistumisen pelko ja harjoituksetkin tuntuvat liian vaativilta, stressi jää helposti päälle.
Pitkittyneellä stressillä on vaikeasti palautuvia vaikutuksia keskushermostoon.
HENKINEN paine ja puutteellinen palautuminen pitävät yllä elimistön kortisolikylpyä. Se on epäterveellistä.
Immuunipuolustus sotkeutuu, ja elimistössä saattaa olla jatkuva hiljainen tulehdustila.
”Krooninen stressi tuhoaa myös aivojen hermoyhteyksiä ja jopa aivosoluja”, Uusitalo sanoo. Suomalaisessa tutkimuksessa ylikuormituksesta kärsivät urheilijat suoriutuivat muita huonommin testistä, joka mittasi kognitiivista suorituskykyä.
Kroonisen stressin vahingoittama ihminen reagoi tavallista voimakkaammin ahdistaviin ärsykkeisiin, ja hälytystila napsahtaa helposti päälle. Uusitalon potilailla se on ilmennyt esimerkiksi paniikkikohtauksina.
SAMANLAINEN ylikuormitustila vaivaa myös työuupumuksen uhreja. Heilläkään ei ole enää voimia tehtäviin, jotka ennen olivat tavanomaisia. Myös työuupuneella on kivireki perässä ja käsijarru päällä.
Samaa juurta lienee krooninen väsymysoireyhtymä, josta kärsivien ihmisten uupumus on äärimmäistä.
Se alkaa monesti vakavan sairauden ja muiden suurten vastoinkäymisten jälkimainingeissa. Potilaat saattavat pysyä makuulla melkein vuorokauden ympäri ja jaksavat kävellä vain muutaman minuutin. Sosiaaliset tilanteet ja älyllinen ponnistelu käyvät myös yli voimien.
Näilläkin potilailla on todettu muutoksia stressireaktion säätelyssä ja immuuniaktivaatiossa. Paraneminen on erittäin hidasta ja vaikeaa.
Noakes arvelee, että näillä potilailla on aivojen väsymysasetukset pielessä. Ne yliarvioivat ihmisen väsymyksen.
Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta on samoilla linjoilla. Hänen mielestään potilaat eivät ole pelkästään uupuneet stressistä.
”Heidän stressinsäätelysysteeminsä on rikki.”
Karlssonin väsymyspotilaista moni on ollut terve ja urheilullinen, ja moni on sanonut samaa: olisi pitänyt huomata merkit. Keho varoitti ennen romahdusta, mutta se jäi huomiotta. Nyt hälytys tuuttaa liian varhain.
”Kalibraatio on väärä”, Karlsson kuvaa.
Koska fyysinen rasitus lisää oireita, potilaat pyrkivät välttämään fyysistä aktiivisuutta. Keho tulkitsee huonon olon niin, ettei pidä liikkua.
Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen on kuitenkin potilaille hyväksi. Se pitää vain tehdä varovasti ja vähitellen. Jos rasitusta tulee liikaa, vointiin tulee suuri takapakki ja liikkuminen tuntuu entistä vaikeammalta.
LÄÄKKEET urheilijan ylikuormitukseen ovat samankaltaisia.
Ensimmäiseksi täytyy päästä eroon stressin syistä ja onnistua rentoutumaan.
Tässä on haasteensa, sillä harjoittelun estyminen stressaa kunnianhimoista urheilijaa ja liikuntaan addiktoitunutta kuntoilijaa hirveästi.
Jotta paraneminen mahdollistuu, vaikeaan ylikuormitustilaan joutuneen urheilijan on lakattava miettimästä urheilua. Se on helpompaa, kun hankkii muuta tekemistä ja ajateltavaa. Alkuun tarvitaan fyysistä lepoa, mutta pitkällinen paikallaan olo on epäterveellistä. Viimeistään kuukauden kuluttua täytyy lähteä kevyesti liikkeelle. Koska urheiluun ehdollistunut stressi voi olla vaikeasti pois opittavaa, Uusitalo suosittelee aluksi liikuntamuotoja, jotka eivät liity omaan lajiin. Tarkoitukseen sopii hyötyliikunta ilman mitään ajatusta treenaamisesta. Kun liikkuminen tuntuu mukavalta, vähitellen pystyy liikkumaan huoletta yhä enemmän ja useammalla tavalla.
Ylikuntopotilaat yleensä paranevat. Emeritusprofessori Noakes sanoo, että heillä ei ole motiivia jäädä tilansa vangiksi.
”Aivot vain estävät heitä vahingoittamasta itseään, kun keho yrittää toipua.”
Jos päädyt ylikuntoon A Lepää 2–4 viikkoa kaikesta liikunnasta. Vähennä myös muuta stressiä. A Älä murehdi väliin jäävää harjoitus- tai kisakautta, huolehtiminen estää toipumista. Keksi muuta mielekästä tekemistä. A Lähde liikkeelle hissukseen. Aloita kevyillä liikuntamuodoilla, joita et tavallisesti harrasta. A Hyötyliikunta ilman treenaustarkoitusta on suositeltavaa. A Lisää määrää ja tehoa vähitellen. Liikkumisen pitää tuntua hyvältä.
G Lähde: Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, dosentti Arja Uusitalo"

"Saattohoito ei poista eutanasian tarvetta SUOMESSA eutanasia yhdistyy voimakkaasti saattohoitoon. Yksi syy tähän lienevät Lääkäriliiton kannanotot: kunhan saattohoitoa kehitetään, eutanasiaa ei tarvita.
Alankomaissa ja Belgiassa eutanasian voi saada myös parantumattomaan sairauteen, joka ei välttämättä johda kuolemaan. Suurin osa pitkäaikaissairauksista kuuluu tähän ryhmään.
Kukin voi itse miettiä, kummassa tilanteessa eutanasia vähentää
enemmän kärsimystä: syöpäpotilaalla, jolla on elinaikaa jäljellä kaksi viikkoa, vai sietämättömistä oireista oireista kärsivällä, jonka tuskat voivat jatkua vielä vuosia.
Alankomaissa saattohoito on Suomea selvästi paremmalla tasolla. Eutanasiaan päätyy silti tuhansia ihmisiä joka vuosi.
Maija Haavisto Amsterdam, Alankomaat"

_________________
Central Sensitivity Syndrome


Top
 Profile  
 
 Post subject: Re: HS 13.11.17 CFS ylikuormitustilana ja Maijan mielipide
PostPosted: Mon Nov 13, 2017 07:45 
Offline

Joined: Mon Oct 07, 2013 05:51
Posts: 293
Nämä kaksi aihetta eivät liity toisiinsa joten miksi ne ovat samassa topicissa?

Joka tapauksessa jutun lopussa toistellaan samoja vanhoja harjaluuloja liikunnan asteittaisen lisäämisen hyödyllisyydestä. Loppulause on paras. Siinä annetaan ymmärtää, ylikuormituksesta parantuva urheilija on motivoitunut parantumaan, onhan hän tosiurheilija. Ylikuormituksesta parantumaton henkilö on kroonista väsymysoireyhtymää sairastava luuseri, jolla ei ole motiivia parantua. M.O.T.


Top
 Profile  
 
Display posts from previous:  Sort by  
Post new topic Reply to topic  [ 2 posts ] 

All times are UTC + 2 hours [ DST ]


Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests


You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot post attachments in this forum

Search for:
Jump to:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group