Meditointi on asia, joka on täällä noussut esiin monesti vuosien varrella ja monet ovat maininneet siitä hyviä kokemuksia, mutta omaa ketjua siitä se ole koskaan perustettu.
Itse pidin aina meditointia asiana, joka on "varmasti tosi hyvä juttu, mutta ei minua varten, olen liian rauhaton jne" - juu, tiedän hyvin että silloinhan sitä meditointia pitäisi tehdäkin, jos on liian rauhaton. No, pari asiaa aivoissa muuttui (ei siitä sen enempää nyt, ehkä myöhemmin) ja levottomuus väheni selvästi. Aloitin pari viikkoa sitten meditoinnin (huom. ei CFS-oireiden lievittämiseksi vaan muista syistä): vipassanaa (lähellä mindfulnessiä), anapanaa (hengitysmeditointia) ja loving kindnessiä. Testasin myös kävelymeditoinnin, joka tuntui kiinnostavalta, mutta väsytti jalkani, koska liikutan niitä jotenkin eri lailla. Siihen pitäisi siis kai mennä tosi hitaasti sisään.
Siistiä löytää harrastus, Selkeitä positiiviisia vaikutuksia on ollut, mutta kehoon ei - en niitä erityisesti odottanutkaan, mutta ovathan ne toki mahdollisia. Tuntuu kuitenkin, että olen tavallistakin väsyneempi ja jalat menevät huonommaksi, siis vaikken ole tehnyt kävelymeditointia enää, ja olen kävellyt tavallista vähemmän. Jalat eivät tunnu kestävän oikein edes kotitöitä. Toki CFS on sairaus, jossa oireet voivat pahentua ja helpottua, mutta tässä 17 vuoden aikana kuitenkin jotain visiota on kehittynyt siitä, miten oireisto käyttäytyy, joten itse haistaisin tässä mahdollista korrelaatiota.
Olenkin miettinyt, voisiko kyse olla siitä, että meditointi rauhoittaa sympaattista hermostoa liikaa. Polon teorioiden mukaan CFS-elimistömme toimii usein pitkälti sympaattisen hermoston "hätäsignaalilla". Hänen mukaansa esim. jotkut potilaat voivat kipulääkkeestä menettää tajuntansa, kun kipu on ollut ainoa, joka pitää heitä hereillä. Itselläni suolatiputus väsyttää jos teen liikaa (jos en tee liikaa, energiaa on tavallista enemmän), ilmeisesti koska se vähentää sympaattisia ylikierroksia. Nyt en kyllä ole tehnyt liikaa.
Sympaattisten ylikierrosten purkaminen voisi kenties vähentää myös vasokonstriktiota jaloissa, jolloin veri pakkautuu jalkoihin. Samanlaisia jalkakipuja sain aikoinaan, kun kilpparin takia jalat olivat turvoksissa, mutta nyt on kilppari kunnossa ja hevoskastanjakin turvotusta vähentämässä - uskon että laskimoläppäni jäivät pysyvästi huonoiksi, kun olin pari vuotta niin turvonnut, sillä tarvitsen hyvin tuhdin kilpparilääkityksen lisäksi myös hevoskastanjaa, tai muuten turpoan yhä jonkin verran. Mutta noiden kahden kanssa ei normaalisti ole ongelmia.
No, tämän pitäisi kai ajan myötä helpottaa, jos tästä on kyse.
Onko kellään muulla ollut tällaisia vaikutuksia meditoinnista? Tai muunlaisia. Minkä tyyppistä meditointia teette? Juuri luin jotain paperia, jonka mukaan jotkut vajrayana-buddhalaisuuteen kuuluvat ja hinduilta peräisin olevat meditointitavat voivat jopa stimuloida sympaattista hermostoa, siinä missä useimmat muut buddhalaisuudesta peräisin olevat tyylit (mindfulness, hengitysmeditaatio, erilaiset zentekniikat sekä transsendentaalinen meditointi) stimuloivat parasympaattista puolta eli rentoutumista.
_________________ CFS 8/2000, LDN 3/2007, panhypopit 11/2011, hypoglykemia, gastropareesi. Pirasetaami, nimodipiini, Medrol, T3/T4, EST/PROG, staph vax, koukkumadot, Q10, ALA, bromelaiini, I3C, GTF, D/E/K2, Mg, Zn, M-B12, MTHF... Blogi
|