Title: CFS-verkko - Hoidot ja tutkimukset - Hoitopaikat Keywords: Krooninen väsymysoireyhtymä, CFS, CFS/ME, CFIDS, krooninen väsymys, uupumus, myalginen enkefalomyeliitti, myalginen enkefaliitti, hoito, hoitopaikat, lääkäriasema, lääkärikeskus Description: Tietoa CFS:ää hoitavista suomalaisista lääkäriasemista ja sairaanhoitopiireistä. Modified: 23. helmikuuta 2011.

CFS:n hoito Suomessa

Huomaa, että suuri osa sivun tiedoista on peräisin vuodelta 2006 ja voi siten olla vanhentunutta! Uudempaa tietoa aivan sivun lopussa.

Suomen terveydenhuoltoa suitsutetaan usein maasta taivaisiin, mutta totuus voi olla toinen siinä vaiheessa kun terveydenhuolto muuttuu sairauden hoidoksi. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat potilaat saavat Suomessa vain harvoin sairauteensa asianmukaista hoitoa, huolimatta siitä, että kyseessä on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista, joka aiheuttaa yksilötason lisäksi myös mittavia kansantaloudellisia menetyksiä. Jo diagnoosin saaminen on yleensä kiven takana ja kymmenien erilaisten tutkimustenkaan jälkeen mitään hoitoa ei vaikeasti invalidisoituneille potilaillekaan välttämättä tarjota. Yksityisellä puolella tilanne ei juuri ole sen parempi kuin julkisellakaan. Suomalaisilla lääkäreillä on jostain syystä usein sellainen käsitys, ettei krooniseen väsymysoireyhtymään ole olemassa hoitoja, mikä ei lainkaan pidä paikkansa.

Laatimani kysely kroonisen väsymysoireyhtymän hoidosta suoritettiin sähköpostitse (YTHS:n ja joidenkin yksityisten lääkärikeskusten kohdalla palautelomakkeen kautta) 24.10.2006. Lisäksi muutamaan paikkaan lähetettiin eri osoitteeseen uusintakysely marraskuussa, kun vastausta ei saatu. Viestissä kerrottiin, että kokoan vastaukset ylläpitämälleni CFS:ää käsittelevälle sivulle ja että saatan käyttää niitä myös tulevassa lehtijutussa. Kysely lähetettiin kaikkiin 21 sairaanhoitopiiriin, YTHS:lle sekä 66 eri osoitteeseen yksityisille lääkäriasemille tai lääkäriasemaketjun osoitteeseen, jos yksittäisille lääkäriasemille ei löytynyt sähköpostiosoitetta.

Viesti lähetettiin kaikille lääkäriasemille, joilta löytyi elektroninen yhteystieto ja joilla oli enemmän kuin vain pari lääkäriä. Yksityisten lääkäriasemien vastausprosentti oli surkean pieni ja vastausten sisältö kieltämättä pettymys. Ilmeisesti useimpia lääkärikeskuksia eivät CFS:ää sairastavat asiakkaat voisi vähempää kiinnostaa. Useampi lääkärikeskus vastasi ottavansa asiasta selvää, mutta varsinaista vastausta ei koskaan saatu. Toisaalta Vantaanportin lääkärikeskus tarjosi apua kertomalla kaksi CFS:ää ilmeisesti tuntevaa neurologia, jotka eivät ole edes heillä töissä. Muutama Mehiläinen-ketjun lääkäri tarjosi pitkiä vastauksia. Lisäksi haluaisin kiittää Haagan sairaalan ylilääkäri Esko Kaartista erittäin ystävällisestä vastailusta viesteihini, vaikkei tietoa lopulta löytynytkään.

Kysely lähti seuraaville lääkäriasemaketjuille: Medicity: Postitalon lääkäriasema (Helsinki), Keskustornin lääkäriasema (Espoo); Mehiläinen: hallinto, sairaalat (Helsinki, Turku, Hämeenlinna, Kuopio, Jyväskylä, Tampere, Vaasa), lääkärikeskukset Foorum (Helsinki), Lohja/Nummela, Turku keskus; Lääkärikeskusyhtymä: Pasila (Helsinki), Tali (Helsinki), Vantaanportti (Vantaa), Pohjois-Tapiola (Espoo), Ulappatori (Espoo), Järvenpää, Kerava, Pipetti (Hyvinkää), Tuusula; Terveystalo: Hemo (Lahti), Nokia, Vaasa, Mediroi (Rovaniemi), Operon (Tampere), Ruovesi, Sanator (Kokkola), Tammer-Tutka (Tampere), Verkahovin lääkäriasema (Turku), Lääkärikeskus Vire (Savonlinna); Diacor: hallinto.

Lisäksi se lähetettiin seuraaviin yksittäisiin lääkärikeskuksiin: Dextra (Helsinki), ODL (Kalajoki, Oulu, Ylivieska), Pulssi (Turku), Vitaterveys (Helsinki), Klaukkalan lääkäriasema, Eiran sairaala (Helsinki), Cantti (Kuopio), Tuma (Riihimäki), Pihlajalinna (Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Kehräsaari), SPR (Mikkeli, Kouvola), Eurolääkärit (Turku), Alfamed (Kirkkonummi), Vantaan lääkäriasema, FH-lääkäriasema (Kangasala), Suinuu (Joensuu), Kuusankosken lääkärikeskus, Sairaala Botnia (Oulu), ITE (Joensuu), Plasma (Raahe), Suomenselän lääkärikeskus (Ähtäri), Mediris (Forssa), Porvoon lääkärikeskus, Raision lääkärikeskus, Vakka-Suomen lääkärikeskus (Uusikaupunki), Länsi-Pohjan lääkärikeskus (Kemi, Tornio), Kotkan lääkärikeskus, Lääkärikeskus Pilleri (Lappeenranta), Lääkärikeskus Labeho (Lappeenranta), Medifysi (Sotkamo), Ars Medicina (Helsinki), Porin lääkäritalo sekä Remedix (Espoo).

Allaolevaan listaan on siis merkitty vain ne paikat, joista saatiin jonkinlainen vastaus sekä muutamia paikkoja, joista on tietoja jotka eivät tulleet suoraan kyselyn kohteelta itseltään. Tiedot ovat varmasti puutteellisia ja niitä tullaan myöhemmin täydentämään. Sivun alareunassa on listattu CFS-verkon foorumeilta kerättyä tietoa. CFS-verkko ei ota vastuuta tiedoissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä tai puutteista. Jos tiedät CFS:ää hoitavan lääkärin Suomessa tai olet itse sellainen, ota yhteyttä!

Sairaanhoitopiirit

Helsinki ja Uusimaa

HYKSillä kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat potilaat ohjataan yleensä infektiotautien poliklinikalle Auroraan, jossa potilaat tutkitaan huolella muiden sairauksien poissulkemiseksi. Hoitoina on tarjolla mm. kortisonia ja immunoglobuliinia. Osa potilaista ohjataan jatkoselvityksiin esimerkiksi neurologille tai kardiologille, mutta neurologeilta ei hoitoa kannata odottaa.

Peijaksen sairaanhoitopiirissä Keravalla CFS:ää käsitellään reumasairautena. Sairautta hoidetaan samalla lailla kuin fibromyalgiaa, lääkityksenä on trisyklinen masennuslääke pienellä, kivunlievitykseen tarkoitetulla annoksella sekä tarvittaessa kipulääkkeitä, lihasrelaksantteja ja SSRI-masennuslääkkeitä.

Kanta-Häme

"Hieman hänmmästelen sitä käsitystä, että lääkärit eivät tuntisi kyseistä oireyhtymää. Siitä on paljon kirjoitettu ja mm. Duodecim-lehdessä oli asiasta vastikkän laaja katsausartikkeli: Krooninen väsymysoireyhtymä Duodecim 2006;122(5):545-53 Antero Leppävuori

Eri asia on sitten se, että oireyhtymän syyt ovat hyvin heterogeeniset eikä sen hoito liene kovinkaan yksiselitteistä. Oireyhtymän hoitoa ei käsittääkseni ole määritelty minkään erikoisalan tehtäväksi vaan se on moniammatillista yhteistyötä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä ei tietääkseni ole tätä varten mitään erillistä hoito-ohjelmaa tai -yksikköä. Lähetän tästä kopion asianomaisille ylilääkäreille jotka voivat halutessaan kommentoida asiaa tarkemmin."

Vastauksen antoi johtajaylilääkäri Markku Järvinen

"Hoito-ohjelmaa tästä asiasta lienee lähes mahdoton tehdä. Oirekuvat ja mahdolliset erotusdiagnoosit ovat todellakin erittäin vaihtelevia ja mahdollinen potilasryhmä laaja. Yleislääkärit varmasti huomioivat tämän vaihtoehdon ja tekevät oman taitonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan diagnostiikkaa ja erotusdiagnostiikkaa, mutta niin kuin totesit, esh:ssa vaaditaan monasti usean erikoisalan asiantuntemusta ja mahdollisia tutkimuksia (muiden syiden poissulkemiseksi).

Mitään selkeätä hoito-ohjelmaa tai ohjetta asiasta ei voitane laatia (koskaan). Lääkärit lukevat Duodecimia ja mainitun artikkelin lienee moni lukenut."

Vastauksen antoi yhteistyöylilääkäri Veli-Pekka Rautava

Pohjois-Karjala

Viestiin vastattiin, että asiaa selvitetään, mutta lopullista vastausta ei koskaan saatu.

Pohjois-Pohjanmaa

"Kiitos yhteydenotosta. Itsekin neurologina tunnen jossakin määrin tätä oireyhtymää, jota varten emme ole luoneet erityistä strategiaa emmekä hoitoketjua. Potilaita tutkitaan pääasiassa neurologian vastuualueella konsultoiden muita erikoisaloja. Käytännössä väsymysoireisto näyttäytyy itsenäistä oireyhtymän useammin osana muuta keskushermoston sairautta, esim. MS-tautia tai aivovammaa."

Vastauksen antoi Juha Korpelainen

Päijät-Häme

"PHKS:ssa tallaiset potilaat jakautuvat varmasti eri erikoisaloille sen mukaan mikä on ensisijainen oire: kuumeilu ja niveloireiset ensisijaisesti sisätautiklinikkaan ja mahdollisesti reumatologille ja päänsärky neurologialle. Tauti tunnetaan, parantavaa hoitoa ei ole - oireita lievitetään symptomaattisin keinoin. Neurologian klinikassa poissuljemme etenevät neurologiset sairaudet esim juuri MS taudin ja lihastaudit joihin on omat hoitonsa olemassa. Tarvittaessa konsultoimme eri erikoisaloja potilaan oireprofiilin mukaisesti. Diagnoosi on poissulkudiagnoosi - eli spesifisiä lab löydöksiä joilla tämä tauti voitaisi diagnosoida ei ole. Tämän jälkeen kun diagnoosi on asetettu, potilas siirtyy avoterveydenhuollon seurantaan.

Vuosien kuluessa toivottavasti tähänkin sairauteen saadaan hoitokeinoja joilla todella voidaan potilaita auttaa!"

Vastauksen antoi neurologi ja sisätautilääkäri Liisa Luostarinen

Vaasa

"Vaasan keskussairaalassa CFS-oireyhtymän hoitoa ei ole keskitetty millekään keskussairaalan yksikölle. Tutkimukset ja hoito tapahtuu siinä yksikössä, mille pääosa oireista viittaa. On ymmärrettävää, että tästä oireyhtymästä kärsivistä potilaista voi sen takia osa joutua satunnaisvaraisesti johonkin sairalamme yksikköön tutkimuksiin. Tämän takana on oireiston moni-ilmeisyys. Tutkimukset etenevät monesti sulkemalla pois muita sairauksia."

Vastauksen antoi johtajaylilääkäri Timo Keistinen

Yksityiset ja muut lääkäriasemat

Ars Medicina

"Tällä hetkellä meillä ei ole selkeää strategiaa CFS-potilaiden hoidosta. Kyselen vielä lääkäreiltämme minkälainen tietotaso heillä on kyseisestä sairaudesta."

Vastauksen antoi vastaava hoitaja Sari Levänen

Eiran lääkäriasema

"Jututin sekä neurologian että yleislääketieteen puolta täällä lääkäriasemallamme ja kummaltakin puolelta sain vastaukseksi sen, että asia kyllä tunnetaan ja siihen törmätäänkin täällä pkl:lla onneksi harvakseltaan, mutta mitään systemaattista hoitokäytäntöä/prosessia ei tälle, sinänsä usein kuulemma melko vaikeaselkoiselle asialle, ole rakennettu. Joutuvat siis räätälöimään tapauskohtaisesti/oirekohtaisesti syyselvittelyn ja hoidonkin. Näin minulle kerrottiin kollegoiden taholta."

Vastauksen antoi ylilääkäri Esko Kaartinen

Hemo

Viestiin vastattiin, että asiaa selvitetään, mutta lopullista vastausta ei koskaan saatu.

Järvenpään lääkärikeskus

"Järvenpään Lääkärikeskuksessa ei ole(vielä )käytössä selkeää strategiaa CFS-potilaiden hoitoon. Esitin viestisi lääkäripalaverissa ja se herätti keskustelua asiasta."

Vastauksen antoi vastaava hoitaja Satu Rantala

Keskustornin lääkäriasema

"vastauksena tiedusteluusi neurologi Maija Haanpään teksti: Krooninen väsymysoireyhtymä luokitellaan nykyään psykiatrisella dg-numerolla.Suositan psykiatri Veikko Granströmiä, joka on HYKS:ssä psykosomatiikan työryhmän psykiatri(hänellä myös yksityisvastaanotto, tiedot lääkäriluettelossa."

Vastauksen antoi Irma-Leena Tykkä

Kotkan lääkärikeskus

Viestiin vastattiin, että asiaa selvitetään, mutta lopullista vastausta ei koskaan saatu.

Lääkäriasema Pulssi

Viestiin vastattiin, että asiaa selvitetään, mutta lopullista vastausta ei koskaan saatu.

Mehiläinen Lahti

"Vastaan Lahden yksikön ja omasta puolestani. Mehiläisen Lahden yksikössä en tiedä ketään kollegaa, joka olisi erityisesti perehtynyt krooniseen väsymysoireyhtymään. Olin marraskuun alussa Neurologiapäivillä Tampereella ja siellä oli yhtenä luentoaiheena krooninen fatiikki psykologin näkökulmasta. Tein tietoista gallupia neurologien keskuudessa aiheesta eikä haarukkaani osunut eri puolilta Suomea yhtään neurologia, joka olisi perehtynyt aiheeseen. Fatiikin saama lisänimike enkefalomyeliitti oli useimmille vieras. Väsymysoireyhtymäpotilaat olivat useimmiten sisätautilääkärin tai yleislääkäreiden hoidossa joskus myös psykiatrillakin, koska siihen liittyy monilla masennusta. Monesti potilaiden oireet sekaantuvat muihin oireyhtymiin kuten fibromyalgiaan tai krooniseen kipuoireyhtymään.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa potilailta löytyy lievää tarkkaavaisuuden ja tiedonprosessoinnin ongelmaa, joka ei ole spesifinen krooniselle väsymysoireyhtymälle vaan samanlaiset muutokset voivat löytyä myös kroonisilla kipupotilailla, unihäiriöissä tai muissa väsymystiloissa.

Oma käsitykseni on, että kyseessä on vaikeasti spesifisesti diagnosoitava oireyhtymä, johon liittyy oireita useilta erikoisaloilta. Potilaat eivät tunnu kuuluvan oikein kenellekään ja varmasti ovat pallottelun kohteena. Neurologiset oireet ovat usein seurannaisilmiöitä eikä siihen tietääkseni ole spesifiä hoitoa. Hoito on oireenmukainen. Riippumatta erikoisalasta, potilaalla tulisi olla yksi ja sama lääkäri, johon syntyy luottamuksellinen suhde. Valitettavasti en osaa enempää auttaa, mutta jos sopii, laitan toimittaja Maija Haaviston viestin vielä sisäisessä jakelussa Lahden yksikön ammatinharjoittajille ja jos jotain uutta ilmenee, informoin siitä. Ajanvarauksessakin olisi hyvä tietää, kenelle nämä potilaat voitaisiin ohjata. Tässä on selkeästi Mehiläisen palvelun kehittämisen kohde."

Vastauksen antoi vastuulääkäri ja neurologian erikoislääkäri Tarja Suomalainen

Mehiläinen Töölö

"Olen ymmärtänyt asian kuten Tarjakin; uskoisin että pääsääntoisesti pitkän kokemuksen omaavat yleislääkärit tai sisätautilääkärit hoitavat näitä potilaita. Konsultaatioissa sitten eri erikoisaloilla riippuen oirekuvasta- neurologia, psykiatria, fysiatrit (kuvittelisin että osa tästä potilasaineistosta menee myös krooniseen kipu -syndroomaan).

Vastauksen antoi sisätautien erikoislääkäri Maria Kontio

Mehiläinen (yleinen)

"Kuten ao. keskustelumme osoittaa, emme vielä tunnistaneet erityisosaajaa. Laitan vielä meidän eri yksiköiden vastaaville lääkäreille tiedustelen asiasta. Meillä on noin 1800 lääkäriä, mutta kuten neurologi Suomalainen, saattaa olla, että potilaita pallotellaan. Pääsyy varmaan on se, että oireyhtymän erotusdiagnostiikka on haasteellista eikä "kuulu" erityisesti jonkin tietyn erikoisalan profiiliin. Palaan asiaan, mikäli voimme paremmin auttaa asiassa."

Vastauksen antoi lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka

Vantaan lääkärikeskuksen alempana mainitsema neurologi Christer Hublin työskentelee Mehiläisen Töölön yksikössä.

Vantaan Lääkärikeskus

"anteeksi vastauksen viivästyminen, mutta vein asian eteenpäin asiantuntijoillemme. Yritän muotoilla heidän vastauksiaan : asia on vaikea ja monimuotoinen. Varsinaista tämän alan asiantuntijaa ei meillä ole. Sain neurologiltamme kaksi asiantuntijan nimeä, joihin voitte halutessanne ottaa yhteyttä : Christer Hublin ja Markku Partinen" [molemmat lääkäreistä ovat unitutkijoita]

Vastauksen antoi johtava hoitaja/työterveyshoitaja Pirjo Mesimäki

Vantaanportin Lääkärikeskus

"Olen tiedustellut asiaa lääkäreiltämme mutta valitettavasti mitään hoitolinjaa ei ole."

Vastauksen antoi Maritta Törn

YTHS

"YTHS:ssä noudatetaan näyttöön perustuvan lääketieteen tutkimus- ja hoitokeinoja ja mm kroonisesta kipuoireyhtymästä on löydettävissä melko paljonkin tietoa esimerkiksi kaikkien YTHS:n lääkäreiden käytössä olevasta Terveysportista. Näin ollen uskoisin asian olevan YTHS:ssä melko hyvin tiedossa. Lisäksi terveysasemillamme on sisäistä koulutusta ja esim. melko hiljan Helsingin aseman oma sisätautilääkäri piti aiheesta koulutusta talon yleislääkäreille.

Kroonisen väsymysoireyhtymän selvittely edellyttää yleislääkäreiltä monien muiden sairauksien poissulkemista ja mahdollisesti sisätautilääkärin, psykiatrin ja neurologin konsultointia sekä lopulta siitä päättämistä kenen vastuulla varsinainen hoito kussakin tapauksessa on. Se, miten tämä kaikki hoituu eri yliopistopaikkakunnilla, vaihtelee johtuen paikkakunnan omista YTHS:n resursseista, paikkakunnan erikoislääkäritilanteesta ja monista muista seikoista liittyen tutkimusmahdollisuuksiin."

Vastauksen antoi johtajaylilääkäri Markku Kanerva

Potilaiden suosittelemat CFS-lääkärit

Suositukset (samoin kuin näkemykset lääkärien "erikoisaloista") ovat peräisin CFS-verkon käyttäjiltä. Tähdellä merkityistä on vähintään kahdella eri CFS-verkon käyttäjällä hyviä kokemuksia joko CFS:n tai siihen liittyvien endokrinologisten ongelmien hoidossa.

Aiemmin monia CFS-potilaitakin hoitanut Karin Munsterhjelm on jäänyt eläkkeelle. Myös HYKSin infektiopolin ylilääkäri Ville Valtonen on jäänyt virastaan eläkkeelle, mutta pitää ilmeisesti edelleen yksityisvastaanottoa.